Ero sivun ”Turkin historia” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Tasavallan aika: wl |
→Turkkilaiset ja osmanien valtakunta: wl, selvennä-m |
||
Rivi 27:
[[Tiedosto:OttomanEmpireIn1683.png|thumb|left|200px|Osmanien valtakunta valtansa huipulla (noin vuonna 1680)]]
[[
[[Tiedosto:Blaue moschee 6minarette.jpg|thumb|right|250px|[[Sulttaani Ahmedin moskeija]] on yksi merkittävimmistä osmanien valtakunnan jälkeensä jättämistä arkkitehtuurin mestariteoksista.]]
Rivi 33:
Kun turkkilaiset olivat voittaneet [[Bysantti|Bysantin]] valtakunnan [[Manzikertin taistelu]]ssa vuonna 1071 he alkoivat hylätä paimentolaisjuuriaan, saivat pysyvämmän roolin Anatoliassa ja synnyttivät Seldžukkien valtakunnan.<ref>{{Kirjaviite|Nimeke=The Oxford History of Byzantium|Tekijä=Cyril, Mango|Julkaisija=Oxford University Press, USA|Vuosi=2002|Tunniste=ISBN 0-19-814098-3}}</ref> Valtakunta ei kuitenkaan kestänyt pitkään, sillä vuoteen 1243 mennessä [[Mongolivaltakunta|mongolit]] olivat voittaneet seldžukkiarmeijat, ja hiljalleen valtakunnan mahti hiipui. Seldžukkien vanavedessä [[Osman I]]:n hallitsema pieni turkkilainen ruhtinaskunta kehittyi osmanien valtakunnaksi ja täytti romahtaneiden seldžukkien ja bysanttilaisten jättämän tyhjiön.<ref name="Ottomans" >{{Kirjaviite|Nimeke=The Ottoman Centuries: The Rise and Fall of the Turkish Empire|Tekijä=Patrick, Kinross|Julkaisija=Morrow|Vuosi=1977|Tunniste=ISBN 0-688-03093-9}}</ref> Jo 1300-luvulla osmannien valtakuntaan kuului suurin osa sekä Anatoliasta että [[Balkan]]in niemimaasta. Bysantti pysyi kuitenkin itsenäisenä pienvaltiona vuoteen [[1453]] saakka, jolloin osmannit valloittivat loputkin siitä ja tekivät sen pääkaupungista, [[Konstantinopoli]]sta, oman pääkaupunkinsa, jonka nimeksi tuli [[Istanbul]].
Osmanien valtakunta oli 623-vuotisen historiansa aikana vuorovaikutuksessa niin itäiseen kuin läntiseenkin maailmaan. 1500- ja 1600-luvuilla se kuului maailman voimakkaampiin poliittisiin entiteetteihin{{selvennä|? 18.11.2016}}, ja joutui usein törmäyskurssille Itä-Euroopan valtioiden kanssa hankkiessaan tasaisesti lisää alueita [[Balkanin niemimaa|Balkanilta]] ja [[Puola-Liettua]]n eteläosista.<ref name= "Ottoman_Turkey">{{Kirjaviite|Nimeke=History of the Ottoman Empire and Modern Turkey|Tekijä=Stanford, Jay Shaw & Kural Shaw, Ezel|Julkaisija=Cambridge University Press|Vuosi=1977|Tunniste=ISBN 0-521-29163-1}}</ref>
Valtakunta kuitenkin heikkeni 1800-luvulla, ja sen alue pieneni. Ensin siitä itsenäistyi [[Kreikka]], myöhemmin [[Romania]], [[Bulgaria]] ja [[Serbia]], ja lisäksi se menetti Pohjois-Afrikassa sijainneet alueensa eurooppalaisille [[siirtomaa]]valloille. Myös [[Venäjä]] kävi monta sotaa Turkkia vastaan ja tavoitteli Konstantinopolinkin valloitusta. Turkkia nimitettiinkin [[Euroopan sairas mies|Euroopan sairaaksi mieheksi]].
[[Nuorturkkilaiset]] tekivät vallankumouksen 24. heinäkuuta 1908. He erottivat sulttaani [[Abd-ul-Hamid II]]:n seuraavana vuonna 27. huhtikuuta 1909. Uudeksi sulttaaniksi nousi [[Mehmed V]]. Vuosina 1911–1912 käydyssä [[Italian–Turkin sota|Italian–Turkin sodassa]] Turkki menetti [[Libya]]n [[Italia]]lle.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Laati, Iisakki | Nimeke = Mitä Missä Milloin 1951 | Vuosi = 1950 | Sivu = 73 | Julkaisija = Kustannusosakeyhtiö Otava | Julkaisupaikka = Helsinki}}</ref> Vuosina
== Tasavallan aika ==
| |||