Wikipedia

Ero sivun ”Aikavyöhyke” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
rv: Suomi ja Turkki ovat samalla aikavyöhykkeellä
Vastoin yleistä luuloa Washingtonin konferenssissa 1884 ei vahvistettu aikavyöhykejakoa, Greenwichin nollameridiaani ja GMT kylläkin
Rivi 3:
'''Aikavyöhyke''' on [[maapallo]]n alue, jolla käytetään samaa kellonaikaa. Ennen aikavyöhykkeiden käyttöönottoa jokaisella Maapallon paikalla oli oma luonnollinen aikansa, paikallisaika, joka määräytyi siten, että kussakin paikassa kellot pantiin osoittamaan kahtatoista keskipäivän hetkellä.
 
Aikavyöhykkeet määritelläänon määritelty suhteellisina ''[[nollameridiaani]]in'', joka kulkee [[Greenwichin kuninkaallinen observatorio|Greenwichin kuninkaallisen observatorion]] läpi [[Lontoo]]ssa, [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britanniassa]]. Tästä aikavyöhykkeestä käytetään tunnusta [[UTC]] (aikaisemmin [[GMT]]). Esimerkiksi Suomi on normaaliaikaan kaksi tuntia nollameridiaanin aikaa edellä, joten Suomen aikavyöhyke on ''UTC+2'' ja kesäaikaan ''UTC+3''.▼
Aikavyöhykkeet määrättiin alun perin vuonna 1884 [[Washington]]issa pidetyssä kansainvälisessä kokouksessa siten, että niiden rajat koko matkaltaan myötäilivät 15 pituusastetta leveitä kuvitteellisia vyöhykkeitä, joita on kaiken kaikkiaan 24&nbsp;kappaletta ja kahden vierekkäisen aikavyöhykkeen välinen aikaero oli aina tasan tunti. Tässä jaossa matemaattisina rajoina aikavyöhykkeiden välillä voidaan pitää [[pituuspiiri|pituus­piirejä]] 7,5; 22,5; 37,5 ja niin edelleen astetta itäistä tai läntistä pituutta aina 15&nbsp;asteen välein. Nämä rajat sijaitsevat niiden pituuspiirien puolivälissä, joissa aikaero nollameridiaaniin verrattuna on täysiä tunteja. Tällaisista aikavyöhykkeiden rajoista on manneralueilla lähes kokonaan ajat sitten luovuttu: aikavyöhykkeiden rajat juuri lainkaan noudata pituuspiirejä, jotka vuonna 1884 kokouksessa aikavyöhykkeiden rajoiksi määrättiin. Useimmissa valtioissa on nykyään koko valtion alueella käytössä sen aikavyöhykkeen aika, johon maan keskeisimmät osat kuuluvat, vaikka maan läpi kulkisikin vuoden 1884 päätöksen mukaan aikavyöhykerajoja. Eräissä itä-länsisuunnassa todella pitkissä valtioissa kuten [[Venäjä]]llä<ref>[http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2010/03/venajalla_kesaaika_vahensi_aikavyohykkeita_1566355.html Venäjällä kesäaika vähensi aikavyöhykkeitä] Yle Uutiset, Yleisradio</ref>, [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]], [[Kanada]]ssa, [[Australia]]ssa ja [[Brasilia]]ssa on kuitenkin useampi aikavyöhyke saman maan sisällä mutta tällöinkään aikavyöhykkeiden rajat eivät yleensä noudata pituuspiirejä, joihin ne alun perin määrättiin, vaan osavaltioiden, territorioiden, oblastien tms. epäitsenäisten alueellisten hallintoyksikköjen rajoja. Keskusjohtoisessa [[Kiina]]ssa on vain yksi aikavyöhyke, vaikka sen alueella voisi olla viisi, joista kolme kokonaista vyöhykettä. Aikaisemmin Kiinassa olikin viisi aikavyöhykettä.<ref>Uusi Pikkujättiläinen, s. 13</ref> Lisäksi on huomattava, että esimerkiksi [[Ranska]]ssa ja [[Espanja]]ssa on voimassa Keski-Euroopan aika (UTC + 1 h), vaikka nämä maat sijaitsevat pääosin Länsi-Euroopan aikavyöhykkeellä (UTC). Muutamissa maissa on myös käytössä aika, jonka ero UTC:hen verrattuna ei ole tasatunteja vaan esimerkiksi 3&nbsp;½ tai 5&nbsp;½ tuntia. Merellä aikavyöhykkeiden rajat suurelta osin ovat Washingtonin vuoden 1884 päätöksen mukaiset.▼
 
▲Aikavyöhykkeet määrättiin alunAlun perin vuonnaaikavyöhykkeet 1884 [[Washington]]issa pidetyssä kansainvälisessä kokouksessa siten, että niiden rajat koko matkaltaan myötäilivätmääriteltiin 15 pituusastettapituusasteen leveitälevyisiksi kuvitteellisia vyöhykkeitävyöhykkeiksi, joita on kaiken kaikkiaan 24&nbsp;kappaletta. ja kahdenKahden vierekkäisen aikavyöhykkeen välinen aikaero oli aina tasan tunti. Tässä jaossa matemaattisina rajoina aikavyöhykkeiden välillä voidaan pitää [[pituuspiiri|pituus­piirejä]] 7,5; 22,5; 37,5 ja niin edelleen astetta itäistä tai läntistä pituutta aina 15&nbsp;asteen välein. Nämä rajat sijaitsevat niiden pituuspiirien puolivälissä, joissa aikaero nollameridiaaniin verrattuna on täysiä tunteja. TällaisistaNäin aikavyöhykkeidenmääriteltyjä rajoistaaikavyöhykkeitä onrajoineen manneralueillanoudatetaan lähesmerellä, kokonaanmutta ajat sitten luovuttu:maissa aikavyöhykkeiden rajatrajoja juurion lainkaankäytännön noudatasyistä pituuspiirejä, jotka vuonna 1884 kokouksessa aikavyöhykkeiden rajoiksi määrättiinmuutettu. Useimmissa valtioissa on nykyään koko valtion alueella käytössä sen aikavyöhykkeen aika, johon maan keskeisimmät osat kuuluvat, vaikka maan läpi kulkisikin vuoden 1884pituuspiirien päätöksenmukaisia mukaanteoreettisia aikavyöhykerajoja. Eräissä itä-länsisuunnassa todella pitkissä valtioissa kuten [[Venäjä]]llä<ref>[http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2010/03/venajalla_kesaaika_vahensi_aikavyohykkeita_1566355.html Venäjällä kesäaika vähensi aikavyöhykkeitä] Yle Uutiset, Yleisradio</ref>, [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]], [[Kanada]]ssa, [[Australia]]ssa ja [[Brasilia]]ssa on kuitenkin useampi aikavyöhyke saman maan sisällä, mutta tällöinkään aikavyöhykkeiden rajat eivät yleensä noudata pituuspiirejä, joihin ne alun perin määrättiin, vaan osavaltioiden, territorioiden, oblastien tms. epäitsenäisten alueellisten hallintoyksikköjen rajoja. Keskusjohtoisessa [[Kiina]]ssa on vain yksi aikavyöhyke, vaikka sen alueella voisi olla viisi, joista kolme kokonaista vyöhykettä. Aikaisemmin Kiinassa olikin viisi aikavyöhykettä.<ref>Uusi Pikkujättiläinen, s. 13</ref> Lisäksi on huomattava, että esimerkiksi [[Ranska]]ssa ja [[Espanja]]ssa on voimassa Keski-Euroopan aika (UTC + 1 h), vaikka nämä maat sijaitsevat pääosin Länsi-Euroopan aikavyöhykkeellä (UTC). Muutamissa maissa on myös käytössä aika, jonka ero UTC:hen verrattuna ei ole tasatunteja vaan esimerkiksi 3&nbsp;½ tai 5&nbsp;½ tuntia. Merellä aikavyöhykkeiden rajat suurelta osin ovat Washingtonin vuoden 1884 päätöksenpituuspiirien mukaiset.
Aikavyöhykkeitä on nykyään nelisenkymmentä: tasatuntivyöhykkeet UTC-12:sta UTC+14:ään sekä joukko sellaisia vyöhykkeitä, joilla ero UTC-aikaan ei ole tasatunteja. Aikaero vierekkäisten aikavyöhykkeiden välillä on yleensä yksi tunti tai puoli tuntia siten, että itään päin mentäessä kellonaika on edellä. On kuitenkin tapauksia, joissa toisiinsa rajoittuvien aikavyöhykkeiden aikaero on muu kuin yksi tasatunti tai puoli tuntia, mm. Norjan ja Venäjän rajalla kohtaa kaksi aikavyöhykettä, joiden lähtökohtainen ero on 2 tuntia (Norjan käyttäessä [[kesäaika]]a kuitenkin vain yksi tunti).▼
 
[[Greenwich]]in ajan mukaan määritellyt aikavyöhykkeet otettiin käyttöön Yhdysvalloissa ja Kanadassa rautateillä vuonna 1883. Seuraavana vuonna pidetyssä [[kansainvälinen meridiaanikonferenssi|kansainvälisessä meridiaanikonferenssissa]] Greenwichin meridiaani valittiin kansainväliseksi [[nollameridiaani]]ksi. Samalla Greenwichin aika vahvistettiin myös tietyissä yhteyksissä käytettäväksi maailmanlaajuiseksi yleisajaksi (''Universal time''). Konferenssissa keskusteltiin myös maapallon jakamisesta 24 aikavyöhykkeeseen,<ref name=imc>{{kirjaviite | Nimeke = International Conference held at Washington for the purpose of fixing a Prime Meridian and a Universal Day | Julkaisija = Protocols of the Proceedings |Julkaisupaikka = Washington, D. C. | Vuosi = 1884 | www = http://www.gutenberg.org/files/17759/17759-h/17759-h.htm}}</ref> mutta virallista päätöstä asiasta ei tehty.
▲Aikavyöhykkeet määritellään suhteellisina ''[[nollameridiaani]]in'', joka kulkee [[Greenwichin kuninkaallinen observatorio|Greenwichin kuninkaallisen observatorion]] läpi [[Lontoo]]ssa, [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britanniassa]]. Tästä aikavyöhykkeestä käytetään tunnusta [[UTC]]. Esimerkiksi Suomi on normaaliaikaan kaksi tuntia nollameridiaanin aikaa edellä, joten Suomen aikavyöhyke on ''UTC+2'' ja kesäaikaan ''UTC+3''.
 
▲Aikavyöhykkeitä on nykyään nelisenkymmentä: tasatuntivyöhykkeet UTC-12:sta UTC+14:ään sekä joukko sellaisia vyöhykkeitä, joilla ero UTC-aikaan ei ole tasatunteja. Aikaero vierekkäisten aikavyöhykkeiden välillä on yleensä yksi tunti tai puoli tuntia siten, että itään päin mentäessä kellonaika on edellä. On kuitenkin tapauksia, joissa toisiinsa rajoittuvien aikavyöhykkeiden aikaero on muu kuin yksi tasatunti tai puoli tuntia, mm. Norjan ja Venäjän rajalla kohtaa kaksi aikavyöhykettä, joiden lähtökohtainen ero on 2 tuntia (Norjan käyttäessä [[kesäaika]]a kuitenkin vain yksi tunti).
 
== Suomessa ==
Suomi kuuluu valtioihin, joiden koko alueella on voimassa sama aika. Tämä aika on Itä-Euroopan vyöhykeaika, joka on kaksi tuntia Greenwichin aikaa edellä. Pituuspiiri, jonka mukaan Itä-Euroopan vyöhykeaika määräytyy, kulkee Suomessa mm. [[Lieksa]]n kautta. Vuoden 1884Matemaattisen aikavyöhykejaon mukaan osa läntisestä Suomesta kuuluisi vain tunnin Greenwichin aikaa edellä olevaan aikavyöhykkeeseen.
 
[[Suomen suuriruhtinaskunta|Autonomisessa Suomessa]] 1900-luvun alkuun mennessä Helsingin paikallisaika vakiintui Suomen yleiseksi ajaksi. Virallisesti sitä ei sellaiseksi kuitenkaan määrätty, vaikkakin vuonna 1888 keisari [[Aleksanteri III]] määräsi, että kaikilla Suomen rautateillä oli käytettävä vain sitä. Valtioneuvoston määräyksellä Suomi siirtyi Helsingin paikallisajasta Itä-Euroopan vyöhykeaikaan siten, että vappuyönä 1921 kello&nbsp;24 kelloja siirrettiin 20&nbsp;minuuttia ja 10,9&nbsp;sekuntia eteenpäin.<ref>[http://almanakka.helsinki.fi/images/aikakirja/Aikakirja3.68-109.pdf almanakka.helsinki.fi PDF]</ref><ref>Pikkujättiläinen, artikkeli ajanlasku</ref>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Aikavyöhyke”