Ero sivun ”Postikortti” versioiden välillä

'''Postikortti''' on pahvinen, useimmiten A6-kokoinen (ISO 216), eli 105 × 148 millimetrin kokoinen kortti, jolla voi lähettää lyhyen tervehdyksen postissa yleensä ilman [[kirjekuori|kirjekuorta]]; tällöin viesti on muiden nähtävillä. Postikortin laajempaan määritelmään kuuluvat myös kaksiosaiset kortit, jossa viesti kirjoitetaan kortin sisälle ja jokajotka lähetetään kirjekuoressa. Yleensä postikortit ovat suorakulmion muotoisia, mutta muitakin muotoja on.

Monet ovat siirtyneet käyttämään sähköpostia ja tekstiviestejä lomaterveisien lähettämiseen. Vuonna 2012 enää 3 % briteistä lähettää postikortteja lomalta kotiin, kuinkun 40 vuotta aikaisemmin kolmasosa ihmisistä teki niin.<ref>[http://www.dailymail.co.uk/travel/article-2156494/Rise-social-networking-stamps-popularity-sending-holiday-postcards.html Mail Online 8.6.2012: Rise of social networking stamps out the popularity of sending holiday postcards]</ref> Suomestakaan turistit eivät enää lähetä niin paljon postikortteja kuin vielä 1990-luvun puolivälissä. Kesällä kortteja lähtee ulkomaille 3&nbsp;000–4&nbsp;000 kappaletta päivässä.<ref name="helsinki">{{Lehtiviite | Tekijä = Lauri Korolainen | Otsikko = Postikorttien Helsinki on aurinkoinen venäläiskylä | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 19.7.2008 | www = http://metro.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/postikorttien_helsinki_on_aurinkoinen_venalaiskyla/ | Viitattu = 22.11.2013 }}{{vanhentunut linkki}}</ref> Japanilaiset ovat innokkaimpia korttien lähettäjiä, kun taas esimerkiksi venäläiset eivät ole niistä kiinnostuneita. Myydyimpiä kortteja ainakin Helsingin postikortteja myyvissä kaupoissa ovat monesta kuvasta koostuvat kollaasit, joissa on kuvattuna mm. monumentteja ja merenlahtia.<ref name="helsinki" />

Postikorttien suosio kasvoi lisää ainakin Suomessa 1980-luvun lopulla.<ref name="postimuseo">[http://www.postimuseo.fi/tarinat/postikortin-historiaa Postimuseo: Postikortin historiaa lyhyesti] Viitattu 19.3.2015</ref> Suosituimmat lähetysajankohdat ovat joulu, pääsiäinen ja ystävänpäivä: pelkästään joulukortteja lähetetään Suomessa 40 miljoonaa.<ref name="postimuseo" />

Suomessa alettiin painaa kuvakortteja 1880-luvulla, sitä ennen kortit olivat tulleet Ruotsista ja Saksasta,. mutta korttienKorttien yleistyminen alkoi Suomessa kuitenkin vasta 1890-luvulla.<ref name="pylkkö10" /> Ulkomailla sotilaat alkoivat suosia postikortteja jo sodassa 1870-1872, mutta ensimmäinen maailmansota lisäsi edelleen postikorttien lähettelyä kotiin muun [[kenttäposti]]n ohessa.<ref>Pylkkö 2003, s. 9.</ref> Valokuvaustekniikan kehittyminen näkyi myös postikorteissa. Postikortteihin saatettiin painaa esimerkiksi [[stereokuva]], mutta [[kiiltokuva]]-aiheet sekä erilaiset valokuvat ja taidejäljennökset olivat suosittuja.<ref name="halonen9" />

Monet ihmiset lähettävät matkoiltaan kotiin paikkakunta- ja maisemakortteja. Niihin voi olla kuvattuna esimerkiksi paikallista luontoa, kansallispukuisia ihmisiä, kaupunkinäkymää tai nähtävyyksiä. Paikkakuntakortteja alettiin valmistaa 1800-luvun loppupuolella. Ensimmäinen oli luultavasti Berliinin nähtävyyksiä esittelevä kortti, joka painettiin 1868.<ref name="halonen9" /> Ruotsissa alettiin julkaista piirrettyjä paikkakuntakortteja 1880-luvulla ja valokuvapostikorttejakin jo 1890-luvun alussa.<ref name="halonen9" /> Maisemakuvakortit yleistyivät Euroopassa kirjapainotekniikan kehityttyä 1890-luvulla.<ref name="halonen11" /> Suomen kaupungeista tehtiin ensimmäisiä värillisiä kuvapostikortteja Saksassa 1890-luvulla.<ref name="halonen11" /> Varhaisvaiheen maisemakorteissa oli yleensä kuvattuna pari nähtävyyttä ja erilaisia koristeita. Kuvapuolella oli kuitenkin vain hyvin vähän tilaa viestille.<ref name="halonen11" /> Kaupunkikortit ovat suosittuja keräilykohteita, kunkoska oma kotipaikka ja sen kehitys kiinnostaa ihmisiä.<ref>Johanson&Termonen 1981, s. 113.</ref>

Kun postikortit yleistyivät 1890-luvulla, alkoi myös niiden keräily.<ref name="halonen11" /> Samoihin aikoihin perustettiin ensimmäiset postikorttiyhdistykset, mutta kuitenkin tiedetään englantilaisten korttikeräilijöiden pitäneen tapaamisia jo 1880-luvulla.<ref>Johanson&Termonen 1981, s. 10.</ref> Postikortteja kerätään usein kortin kuva-aiheen mukaan, monet keräävät myös jonkun tietyn piirtäjän kortteja. Osa keräilijöistä haluaa kerätä vain käyttämättömiä kortteja, osa haluaa omansa mieluiten käytettyinä niissä olevien viestien ja postimerkkien takia.