Ero sivun ”Marshall-apu” versioiden välillä

[[Neuvostoliitto]] liittolaisineen kieltäytyi avusta. [[Suomi]] kieltäytyi myös, koska pelkäsi sen vaurioittavan suhteitaan Neuvostoliittoon sen jälkeen kun Neuvostoliitto oli Marshall-avun julkisesti tuominnut ja diplomaattiteitse myös Suomelta kysyttäessä kieltänyt<ref>{{cite web|url=http://www.historytoday.com/MainArticle.aspx?m=14080&amid=14080|title=Historians and the Cold War|author=[[Geoffrey Roberts]]|work=[[History Today]]|date=December 2000|accessdate=2009-02-15}}</ref><ref>{{cite book|title=The Cold War|series=''[[Very Short Introductions]]''|page=30|author=Robert J. McMahon|publisher=[[Oxford University Press]]|date=2003-03-27}}</ref> . Suomi olisi tarvinnut kipeästi taloudellista tukea, sillä Suomen piti maksaa [[Suomen sotakorvaukset|sotakorvauksia]] Neuvostoliitolle. Sodasta kärsinyt Suomi joutui jäämään ulkopoliittisista syistä ilman apua, vaikka muun muassa vauras Ruotsi saattoi sitä nostaa.

 

 

Ulkoministeri George C. Marshall sanoi puheessaan Harvardin yliopistossa 5. kesäkuuta 1947: "On luonnollista, että USA tekee kaiken voitavan auttaakseen palauttamaan normaalit ja terveet taloudelliset olosuhteet maailmaan, sillä tämä on poliittisen vakavuuden ja turvallisuuden rauhan edellytys". Historioitsijat korostavat Marshall-avun kantavina motiiveina yleensä pyrkimyksen tukea demokratiaa ja vakaata kehitystä Euroopassa. Apua kanavoitiinkin erityisesti suuriin Euroopan maihin, kuten Ranskaan ja Italiaan, joissa oli vahvat kommunistiset puolueet. Samalla Euroopan talouden kohentuessa saataisiin Yhdysvaltain teollisuudelle merkittävät vientimarkkinat. Marshall-apu oli suhteessa USA:n bruttokansantuotteeseen suurempaa, kuin mitä länsimaista on koskaan annettu [[kehitysapu]]na kehitysmaille ja se inspiroi myöhempää kehitysapua.