Ero sivun ”Tekniikan historia” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
SeeggeAWBBot (keskustelu | muokkaukset)
p oikeinkirjoitus, typos fixed: eaa → eaa. (13), ttin → ttiin, lukuuno → lukuun o, maakeskei → maakeski using AWB
→‎Rooma: Keskustelu:Luettelo venäjän kielestä suomen kieleen lainatuista sanoista#Sanojen synty mukaan Sanojen synty epäluotettava lähde, joten poistetaan virke
Rivi 97:
Roomalaisia ei pidetä suurina tekniikan kehittäjinä, mutta sitä paremmin he menestyivät tekniikan käyttäjinä. Roomalaiset käyttivät hyväkseen monia kreikkalaisten ja [[etruskit|etruskien]] keksintöjä. Etruskit rakensivat [[holvikaari]]a, jotka ovat sitten tulivat leimallisiksi roomalaisten rakennuksissa. Holvikaari oli tunnettu rakenne Mesopotamiassa, mutta kreikkalaiset eivät sitä käyttäneet. [[Pantheon (Rooma)|Pantheon]] on hyvä esimerkki roomalaisesta [[kupoli]]rakenteesta. [[Sementti|Sementin]] käyttö sai alkunsa imperiumin itäosista, ja sen avulla valmistettiin kestäviä [[akvedukti|akvedukteja]] ja kaarisiltoja. Roomalaiset olivat ylpeitä teknisestä taidostaan. Moni keisari tuli tunnetuksi heidän valtakaudella valmistuneista rakennuksista. [[Claudius]] (10 eaa.–54) vei [[Ostia]]n sataman suuret rakennustyöt loppuun, ja niiden ansiosta Roomalle välttämätön viljantuonti toimi paremmin. [[Trajanuksen forum]] on vieläkin turistinähtävyys, samoin [[Caracallan kylpylät]]. Roomalaisista tuli taitavia suurten rakennusprojektien toteuttajia. Tunnettuja roomalaisia insinöörejä on [[Frontinus]], joka vastasi Rooman vesihuollosta vuosina 97–104. Hän valvoi 400 kilometrin mittaisten vesijohtojen rakentamista. Lisäksi hän kirjoitti ''De Aquis'' -nimisen vesijärjestelmiä ja omaa teknologista näkemystään käsittelevän kirjan.<ref>Insinöörin maailma, s. 20.</ref> Roomassa oli käytössä myös [[viemäri]]järjestelmä, tunnetuimpana pääviemäri [[Cloaca Maxima]]. [[Termit|Kylpylöissä]] oli käytössä [[hypokausti|lattialämmitysjärjestelmä]]. Tiet, esimerkiksi [[Via Appia]], tehtiin kestäviksi. Tieverkostoa rakennettiin valtakunnan kaikkiin osiin ja laajimmillaan pääteitä oli 90&nbsp;000 kilometriä. Teiden avulla pystyttiin hallitsemaan laajaa valtakuntaa.<ref>Kivikirveestä tietotekniikkaan, Olavi Lähteenmäki: Rooman maailmanvallan rakentajat. s.55-74 .</ref>
 
Tietoliikenne on tärkeää suuren valtakunnan hallinnassa. Keisari [[Augustus]] perusti hallinnon käyttöön organisoidun postipalvelun, jota kutsuttiin nimellä [[Cursus publicus]]. Se perustui säännöllisin välein sijanneisiin asemiin, joissa vaihdettiin hevosia tai voitiin pitää taukoa. Postiverkostosta on olemassa [[Tabula Peutingeriana]] tunnettu kartta. Aseman nimestä "posita mansion", kiinteä asema on muotoitunut nimitys [[posti]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Meri, Veijo | Nimeke = Sanojen synty | Vuosi = 1982 | Luku = | Sivu = 174 | Selite = | Julkaisupaikka = Jyväskylä | Julkaisija = Gummerus| Tunniste = ISBN 951-20-2364-4 | Viitattu = 11.3.2012 | Kieli = }}</ref> Palvelu tarjosi hevosilla toimivaa pikakuljetusta ja härkävetoista hitaampaa kuljetusta. Ensimmäisiä lähettipalveluverkkoja olivat käyttäneet persialaiset.<ref>Wiio 2007, s.161</ref> Nopeampaa tiedonvälitystä varten oli käytössä valomerkkeihin perustuva lennätin, josta mainitsee historioitsija [[Polybios]] 200 eaa. Järjestelmästä kertoo myös historioitsija [[Sextus Julius Africanus]] 200-luvulla, jolloin se oli vielä käytössä. Tässä optisessa lennättimessä kirjaimille oli taulukossa määrätty kahden numeron koodi ja numerot välitettiin joko soihtujen määrällä tai näyttökerroilla. Tällaista viestitystä käytettiin sodassa ja siihen käytettyjä torneja on kuvattu [[Trajanuksen pylväs|Trajanuksen pylvään]] reliefeissä.<ref>Wiio 2007, s.164-166</ref>
 
[[Kuva:Bronze-Schnellwage mit Gewicht, Pompeji.jpg|thumb|Roomalainen [[vaaka]]; samanlaisia vaakoja oli käytössä Suomessa [[tori]]kaupassa vielä 1900-luvun puolenvälin jälkeen]]