Ero sivun ”Isa Asp” versioiden välillä

Vaikka Isa Asp ei elämänsä aikana julkaissut yhtään kokonaista kokoelmaa, hänen runoilijamaineensa vakiintui pian kuoleman jälkeen. J. H. Erkko omisti hänelle runon ”Neiti Iisa Asp’in haudalla”. ”Aallon kehtolaulu” otettiin mukaan vuonna 1884 julkaistiinjulkaistuun ''Väinölä''-runoantologiaan, jonka oli toimittanut Leimu eli [[Kustavi Grotenfelt]].

1900-luvun alussa ilmestyi [[Helmi Krohn]]in kirjoittama elämäkerta ''Isa Asp'', johon sisältyi myös lukuisia Aspin runoja. UudempiaMyöhempiä elämäkertoja edustavat [[Jaakko Terenttilä]]n ''Rauhaton ja vaahtopää'' (1952) sekä [[Erkki Hyytinen|Erkki Hyytisen]] ''Isa Asp'' (1983). [[Tyyni Tuulio]] on nostanut Isa Aspin vahvasti esiin ''Fredrikan Suomi'' -esseekokoelmassaan (1979). Vuonna 2003 ilmestyi [[Toivo Hyyryläinen|Toivo Hyyryläisen]] toimittamana kokonainen Aspin runojen kokoelma ja 2004 tämän päiväkirjat suomennettuina.

Voi siis hyvällä syyllä sanoa,{{kenen mukaan}} että ”kanonisointiprosessin” kautta Isa Aspista on tullut 1800-luvun tunnetuimpia suomalaisia naislyyrikoita. Vastoin yleistä luuloa Isa Asp ei ollut kuitenkaan ensimmäinen suomenkielinen naisrunoilija.<ref>Ensimmäisenä suomeksi kirjoittaneena naisrunoilijana, jonka henkilöllisyys tunnetaan, pidetään 1600-luvulla elänyttä Maria Simointytärtä, jonka runo ”Orpolapsen vaikerrus” ilmestyi ensimmäisen kerran arkkiveisukokoelmassa 1683. Ks. Mäkelä-Alitalo 1997.</ref> Asp sopi hyvin myös traagisesti nuorena kuolleen runoilijan malliin kuollessaan kesken tuotteliaan runokautensa.

[[Kukanpäivä|Flooran päivänä]] 2009 Aspin haudalta välilävälillä kadonnut valkoinen marmoriristi istutettiin takaisinpalautettiin paikalleen [[Jyväskylän yliopisto]]n museon ja ylioppilaskunnan järjestämässä tilaisuudessa. Samalla ylioppilaskunnan edustaja Janne Pitkänen lupasi, että opiskelijat elvyttävät perinteen käydä Flooran päivänä Aspin haudalla tuomassa kukkia ja laulamassa.<ref name="aa"/>

Varhaisen naislyyrikon muistoa vaalii myös Puolangalla 2004 perustettu Isa Asp -seura.<ref name="aa"/> Puolangalle on pystytetty Aspin muistopatsas.<ref>[http://yle.fi/uutiset/3-9285043 Oliko ensimmäinen naislyyrikkomme myös lesboikoni?] Yle 11.11.2016</ref>

* Hyyryläinen, Toivo (toim.): ''Kohise, villi aalto'', toimittanut ja suomentanut Toivo Hyyryläinen. (Minerva 2003)

* ''Muisteliaisia'' (1872) Hautajaisissa jaettu vihkonen