Ero sivun ”Aberraatio (tähtitiede)” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
KLS (keskustelu | muokkaukset) laajennettu edes sen verran, ettei lukija luule aberraation olevan sama asia kuin parallaksi; kuitenkin edelleen tynkä |
Kirjoitusvirhe. Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 1:
[[Tiedosto:Aberration1.svg|thumb|Tähden näennäinen asema Maasta katsottuna riippuu Maan
[[Tiedosto:Aberration3.svg|thumb|250px|Ekliptikan navalla oleva tähti näyttää aberraation vuoksi kiertävän ympyrää, tarkalleen [[ekliptika]]lla oleva taas kulkevan janaa pitkin edestakaisin. Muualla sijaitsevat tähdet näyttävät kiertävän [[ellipsi]]n muotoista rataa.]]
[[Tiedosto:James Bradley.jpg|thumb|James Bradley.]]
Rivi 10:
missä v on havaitsijan nopeus, c valon nopeus ja θ havaitsijan liikkeen ja kohteen todellisen suunnan välinen kulma. Suhdetta v/c sanotaan ''aberraatiovakioksi''. Maan kiertoliikkeestä aiheutuvan aberraation aberraatiovakio on noin 21 [[kulmasekunti]]a. Lisäksi on olemassa Maan pyörimisliikkeestä aiheutuva, joskin paljon pienempi aberraatio, jonka aberraatiovakio on noin 0,3”.<ref name=Perusteet />
Aberraation havaitsi [[James Bradley]] vuonna 1728<ref>Tähtitieteen perusteet, s. 545</ref>. Hänen tarkoituksenaan tuolloin oli mitata tähtien vuotuinen [[parallaksi]], mitä hän ei kuitenkaan sen pienuuden vuoksi onnistunut tekemään, mutta sen sijaan hän havaitsi odottamatta aberraation.<ref name="Hirshfeld">{{kirjaviite | Tekijä = Alan Hirshfeld | Nimeke = Parallax:The Race to Measure the Cosmos |Vuosi=2001 |Julkaisija=Henry Holt |Julkaisupaikka New York |Tunniste = ISBN 0-8050-7133-4 }}</ref>
== Lähteet ==
| |||