Ero sivun ”Edustus” versioiden välillä

359 merkkiä lisätty ,  5 vuotta sitten
Lisätty edustajan määritelmää kuvaava viittaus.
p (w (kelpoisuus))
(Lisätty edustajan määritelmää kuvaava viittaus.)
 
Lakimääräisessä edustuksessa edustajan toiminta perustuu [[laki]]in. Hänen asemansa voi syntyä [[tuomioistuin|tuomioistuimen]] lain nojalla antamalla määräyksellä, jollaisen tarvitsee esimerkiksi [[täysi-ikäisyys|täysi-ikäisen]] henkilön [[holhous|holhooja]]. Tai asema voi muodostua suoraan lain nojalla, kuten silloin kun vanhemmat toimivat alaikäisen lapsensa holhoojana. Toisinaan edustajan asema ilmenee oikeushenkilön säännöistä. Oikeushenkilön edustajaa nimitetään lailliseksi edustajaksi. Edustus voi perustua myös ihmisen tai oikeushenkilön tekemään oikeustoimeen, jota kutsutaan valtuutukseksi. Tällöin on kyseessa [[tahdonvaltainen oikeussäännös|tahdonvaltainen]] edustus.<ref name="Enc" />
 
Jos henkilö on oikeustomikelvoton, hän on silloin vajaavaltainen. Vajaavaltaisen edustajaa kutsutaan lakimääräiseksi edustajaksi. <ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.minilex.fi/a/edustajan-k%C3%A4ytt%C3%A4minen-oikeustoimen-tekemiseen|nimeke=Edustajan käyttäminen oikeustoimen tekemiseen - Minilex|julkaisu=www.minilex.fi|viitattu=2016-11-10}}</ref>
 
Kun edustaja antaa päämiehensä puolesta tahdonilmaisun, nimitetään sitä aktiiviseksi edustukseksi. Passiivisesta edustuksesta puhutaan silloin, kun edustaja ottaa vain vastaan tahdonilmaisuja. Esimerkiksi [[kauppaedustaja]] on passiivinen edustaja ottaessaan vastaan osto- tai myyntitarjouksia. Päämiehen nimissä tapahtuva edustus on varsinaista eli välitöntä edustamista. Välillinen edustaja toimii omissa nimissään, vaikka tekeekin sen päämiehen lukuun. Esimerkiksi [[komissio (talous)|komissio]] ja [[huolinta]] ovat välillistä edustusta.<ref name="Enc" />
24

muokkausta