Ero sivun ”Lehtivihreä” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Viite Evira E140 |
Korjasin Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 1:
[[Kuva:Chlorophyll structure.png|thumb|[[Klorofylli a]]:n, [[Klorofylli b|b:n]] ja [[Klorofylli d|d:n]] yhteinen rakenne]]
'''Lehtivihreä''' eli '''klorofylli''' on orgaaninen [[molekyyli]], jonka avulla [[kasvi]]t [[yhteyttäminen|yhteyttävät]]. Tätä valon avulla tapahtuvaa yhteyttämistä kututaan [[fotosynteesi]]ksi. Klorofylli on rakenteeltaan [[Magnesium|Mg]]-keskusatomillinen [[porfyriini]]. Se kykenee todella helposti kuljettamaan ylimääräiset [[elektroni]]t keskusatomilta reunoille, joissa elektronit sidotaan kemiallisesti.
Lehtivihreäksi voidaan myös kutsua kasvisolujen [[viherhiukkanen|viherhiukkasia]] eli kloroplasteja, jotka ovat niitä [[soluorganelli|soluorganelleja]], jotka vastaavat itse yhteyttämisestä. Kehittyneemmillä kasveilla lehtivihreä on viherhiukkasissa, [[bakteerit|bakteereilla]] kalvojen rakenneosina. Näitä viherhiukkasia on runsaasti lähestulkoon kaikissa kasvin maanpäällisissä osissa, ja ne ovat lähinnä vastuussa kasvien vihreästä väristä. Yksisoluinen makean veden levä ''Chlorella vulgaris'' sisältää enemmän klorofylliä kuin mikään muu tunnettu organismi (3-5 %) <ref>[http://www.superfoodit.com/chlorella.html] Superfoodit.com - Chlorella</ref>. Chlorella -nimi itsessään viittaa vihreään ja klorofylliin. Klorofyllimolekyylit, esimerkiksi p680, absorboivat hyvin [[valo]]n [[sininen|sinisiä]] ja [[punainen|punaisia]] [[aallonpituus|aallonpituuksia]], mutta huonosti [[vihreä|vihreitä]], joita ne sen sijaan heijastavat ja siksi ne näkyvätkin vihreinä.
| |||