Versio 21. lokakuuta 2016 kello 15.54 muokkaa Savir (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, sisällönvakauttajat, palauttajat 96 424 muokkausta p Käyttäjän 37.219.235.38 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Savir tekemään versioon. Merkkaus: rv ← Vanhempi muutos		Versio 4. marraskuuta 2016 kello 22.19 muokkaa kumoa Savir (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, sisällönvakauttajat, palauttajat 96 424 muokkausta →‎Erilaisia hunajia: w Uudempi muutos →
Rivi 17: ''Monikukkahunaja'' on Suomessa yleisin hunajatyyppi. Monikukkahunaja on peräisin useista eri mesikasveista.<ref>Koistinen 2015, s. 9.</ref> ''Lajihunaja'' on hunajaa, jonka mesi on kerätty pääasiassa yhden kasvin kukista. Hunajaa kutsutaan ''yksikukkahunajaksi'', kun sen medestä yli puolet on tietystä kasvista.<ref name="koistinen-10">Koistinen 2015, s. 10.</ref> Lajihunajan tuottamiseksi mehiläispesät viedään alueelle, jolla haluttu kasvi kukkii runsaslukuisena. Kukkimisen loputtua pesät otetaan pois ja hunaja lingotaan pesästä.<ref name="hunaja-net-erilaiset" /> Tunnetuimpia lajihunajia ovat muun muassa [[akaasia]], [[eukalyptus]], [[~~appelsiini~~Appelsiinipuu\|appelsiininkukka]], [[kanerva]], [[rypsi]], [[maitohorsma]] ja [[lehmukset\|lehmus]].<ref>Koivulehto 2010, s. 149.</ref> Voimakkaanmakuisia lajihunajia ovat esimerkiksi kanerva-, tattari- ja puolukkahunaja. Mietoja ovat esimerkiksi valkoapila ja horsma.<ref>Koivulehto 2010, s. 154–155.</ref> Lajihunajat voidaan tunnistaa maun, rakenteen, tuoksun ja värin perusteella sekä siitepölyanalyysin avulla. Eri yksikukkahunajat sisältävät myös erilaisia entsyymejä.<ref name="koistinen-10" /> Lajihunajiksi kutsutaan myös hunajia, jotka ovat peräisin tietyltä maantieteelliseltä alueelta tai jotka on kerätty tiettyyn aikaan. Tällaisia ovat esimerkiksi niittyhunaja, metsähunaja tai alkukesän hunaja.<ref name="koistinen-10" />

Ero sivun ”Hunaja” versioiden välillä