Ero sivun ”Yksityisalue” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kotivalo (keskustelu | muokkaukset)
p w
fix
Rivi 17:
| maa = [[Suomi]]
| tuotantoyhtiö = [[Kurkvaara-Filmi|Kurkvaara-Filmi Oy]]
| ensi-ilta = [[5. lokakuuta]] [[1962]]
| kesto = 83 minuuttia
| kieli = [[Suomen kieli|suomi]]
| ikäraja =
| budjetti = n.noin 7 000 000 [[Suomen markka|vmk]]
| tuotto =
| katsojat =
Rivi 31:
| amg =
}}
'''''Yksityisalue''''' [[Maunu Kurkvaara]]n ohjaama suomalainen elokuva vuodelta [[Elokuvavuosi 1962|1962]]. Tyylilleen uskollisesti Kurkvaara käsikirjoitti, kuvasi, leikkasi, lavasti ja tuotti teoksen itse. ''Yksityisalue'' sai valtion elokuvapalkinnon 1962 ja [[Parhaan musiikin Jussi|parhaan musiikin Jussi-palkinnon]] 1963.<ref name="Yksityisalue3">{{Verkkoviite
| nimeke = Yksityisalue
| osoite = http://www.elonet.fi/fi/elokuva/116795
| tiedostomuoto = html | selite = Esitystiedot
| julkaisija = Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | ajankohta = 2013
| viitattu = 20.7.2015 | kieli = {{fi}} }}</ref>
 
Tarina kertoo ammatissaan menestyneen [[arkkitehti]] Toivo Kosken [[itsemurha]]sta ja sen motiivien selvittelystä. Elokuvassa on myös kannanottoja aikakauden kiivaan uudisrakentamisen synnyttämää [[arkkitehtuuri]]a kohtaan.
 
[[1960-luku|1960-luvun]] alussa suomalaisen elokuvan studioaikakausi oli päättymässä ja tilalle tuli useiden muiden demokraattisen [[Eurooppa|Euroopan]] maiden tavoin niin kutsuttu "uusi”uusi aalto"aalto”, jonka uranuurtaja [[Suomi|Suomessa]] oli Kurkvaara.<ref name=SL402>{{Kirjaviite | Tekijä = Bagh, Peter von | Nimeke = Sininen laulu - itsenäisen Suomen taiteiden tarina | Sivu = 402 | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Werner Söderström Osakeyhtiö | Vuosi = 2007 | Tunniste = ISBN 978-951-0-32895-8}}</ref> Hän on pitänyt ''Yksityisaluetta'' parhaana elokuvanaan.<ref name="Yksityisalue2">{{Verkkoviite
| nimeke = Yksityisalue
| osoite = http://www.elonet.fi/fi/elokuva/116795
| tiedostomuoto = html | selite = Taustaa
| julkaisija = Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | ajankohta = 2013
| viitattu = 20.7.2015 | kieli = {{fi}} }}</ref>
 
''Yksityisalue'' on keskimmäinen osa Kurkvaaran [[trilogia]]ssatrilogiassa, jonka aloittaa ''[[Rakas...]]'' ja päättää ''[[Meren juhlat]]''. Trilogian kantavia teemoja ovat ranskalaisen uuden aallon henki ja nuoren [[helsinki]]läisälymystön elämän kuvaaminen.<ref>''Meren juhlat'', DVD-laitoksen takakansi.</ref> Sinikka Hannulalla on trilogian jokaisessa elokuvassa keskeinen rooli. Trilogian kaksi ensimmäistä teosta ovat mustavalkoisia.
 
==Näyttelijät==
Rivi 75:
Toivo järjestää asiat niin, että Pentti löytää hänet kuolleena. Viimeisessä kohtauksessa Pentti ja Mäkelä seuraavat Toivon [[Hautajaiset|hautajaisia]]. On talvi. Aivan lopussa Pentti kohtaa Soilin ja he kävelevät yhdessä pois pitkin koivukujaa.
 
==Arviot Tuotanto ==
 
''Yksityisalue'' sai aikalaiskriitikoilta pääosin myönteisen vastaanoton. [[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomien]] [[Paula Talaskivi]] piti sitä Kurkvaaran siihenastisista elokuvista parhaana. Hänen mielestään ''Yksityisalue'' oli "täyttä filmiä, kuvauksellisesti antoisa, ilmeikästä, viitseliästä ja kekseliästäkin". Sen sijaan käsikirjoitusta ja henkilöohjausta Talaskivi kritisoi pinnalliseksi ja ohueksi. Myös [[Uusi Suomi|Uuden Suomen]] [[Heikki Eteläpää]] arvioi sisällön keskeisiltä osiltaan ohuenlaiseksi. Nuoremmat kriitikot sitä vastoin suhtautuivat innostuneesti ''Yksityisalueeseen''. [[Parnasso]]n [[Risto Hannula]] ihasteli teoksen "määrätietoista varmuutta". [[Peter von Bagh]] kirjoitti [[Ylioppilaslehti|Ylioppilaslehden]] kiertokyselyssä: "Kurkvaaran kuudes ja paras elokuva ei omissa rajoissaan jätä paljon varaa toivomuksille --- ". Myös Jaakko Tervasmäki oli arvioissaan korostetun positiivinen. [[Jörn Donner]] arvioi teoksen [[Dagens Nyheter]]issä puutteistaan huolimatta onnistuneeksi. Kesäkuun 1988 televisioesityksen yhteydessä ''Yksityisalue'' sai verraten myönteisiä arvioita.<ref name="Yksityisalue1">{{Verkkoviite
''Yksityisalueen'' aikoihin Kurkvaara oli jo löytänyt työmetodinsa. Hän käytti yleensä vain yhtä otosta, jolloin näyttelijät eivät hyytyneet toistuvista uusintaotoista. Ennen kuvauksia Kurkvaara harjoitutti näyttelijänsä perinpohjaisesti. Hänen vakiintuneisiin menetelmiinsä kuului myös jälkiäänitys ja mykkä kamera. Kurkvaaran mielestä elokuvan tuli kokonaisuudessaan noudattaa ohjaajansa näkemystä ja työryhmä kannatti pitää pienenä. Hänen pyrkimyksenään oli "intensiivinen”intensiivinen sävy"sävy”.<ref name="Yksityisalue2"/> ''Yksityisalue'' sai valtion elokuvapalkinnon 1962. Televisioensi-iltansa ''Yksityisalue'' sai 19. helmikuuta 1968, jolloin se keräsi ruutujen ääreen runsaat miljoona katsojaa<ref name="Yksityisalue3"/> - lähes neljäsosan Suomen tuolloisesta väestöstä. [[Finnkino]] Oy on julkaissut ''Yksityisalueen'' [[DVD]]:nä, kuten myös trilogian ensimmäisen ja kolmannen osan.
 
== Arviot ==
 
''Yksityisalue'' sai aikalaiskriitikoilta pääosin myönteisen vastaanoton. ''[[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomien]]'' [[Paula Talaskivi]] piti sitä Kurkvaaran siihenastisista elokuvista parhaana. Hänen mielestään ''Yksityisalue'' oli "täyttä”täyttä filmiä, kuvauksellisesti antoisa, ilmeikästä, viitseliästä ja kekseliästäkin"kekseliästäkin”. Sen sijaan käsikirjoitusta ja henkilöohjausta Talaskivi kritisoi pinnalliseksi ja ohueksi. Myös ''[[Uusi Suomi|Uuden Suomen]]'' [[Heikki Eteläpää]] arvioi sisällön keskeisiltä osiltaan ohuenlaiseksi. Nuoremmat kriitikot sitä vastoin suhtautuivat innostuneesti ''Yksityisalueeseen''. ''[[Parnasso]]n'' [[Risto Hannula]] ihasteli teoksen "määrätietoista”määrätietoista varmuutta"varmuutta”. [[Peter von Bagh]] kirjoitti ''[[Ylioppilaslehti|Ylioppilaslehden]]'' kiertokyselyssä: "Kurkvaaran”Kurkvaaran kuudes ja paras elokuva ei omissa rajoissaan jätä paljon varaa toivomuksille --- ". Myös Jaakko Tervasmäki oli arvioissaan korostetun positiivinenmyönteinen. [[Jörn Donner]] arvioi teoksen ''[[Dagens Nyheter]]issä'' puutteistaan huolimatta onnistuneeksi. Kesäkuun 1988 televisioesityksen yhteydessä ''Yksityisalue'' sai verraten myönteisiä arvioita.<ref name="Yksityisalue1">{{Verkkoviite
| nimeke = Yksityisalue
| osoite = http://www.elonet.fi/fi/elokuva/116795
| tiedostomuoto = html | selite = Lehdistöarvio
| julkaisija = Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | ajankohta = 2013
| viitattu = 20.7.2015 | kieli = {{fi}} }}</ref>
 
Peter von Baghin kirjassa ''Sininen laulu'' ''Yksityisaluetta'' pidetään "hienona”hienona tutkimusmatkana"tutkimusmatkana” aikansa yhteiskunnallisiin ja yksilöllisiin "ahdistuksen”ahdistuksen aiheisiin"aiheisiin”.<ref name=SL402/>
 
== Julkaisut ==
Peter von Baghin kirjassa ''Sininen laulu'' ''Yksityisaluetta'' pidetään "hienona tutkimusmatkana" aikansa yhteiskunnallisiin ja yksilöllisiin "ahdistuksen aiheisiin".<ref name=SL402/>
 
Televisioensi-iltansa ''Yksityisalue'' sai 19. helmikuuta 1968, jolloin se keräsi ruutujen ääreen runsaat miljoona katsojaa<ref name="Yksityisalue3"/> – lähes neljäsosan Suomen tuolloisesta väestöstä. [[Finnkino]] Oy on julkaissut ''Yksityisalueen'' [[DVD]]:nä, kuten myös trilogian ensimmäisen ja kolmannen osan.
==Huomioita==
''Yksityisalueen'' aikoihin Kurkvaara oli jo löytänyt työmetodinsa. Hän käytti yleensä vain yhtä otosta, jolloin näyttelijät eivät hyytyneet toistuvista uusintaotoista. Ennen kuvauksia Kurkvaara harjoitutti näyttelijänsä perinpohjaisesti. Hänen vakiintuneisiin menetelmiinsä kuului myös jälkiäänitys ja mykkä kamera. Kurkvaaran mielestä elokuvan tuli kokonaisuudessaan noudattaa ohjaajansa näkemystä ja työryhmä kannatti pitää pienenä. Hänen pyrkimyksenään oli "intensiivinen sävy".<ref name="Yksityisalue2"/> ''Yksityisalue'' sai valtion elokuvapalkinnon 1962. Televisioensi-iltansa ''Yksityisalue'' sai 19. helmikuuta 1968, jolloin se keräsi ruutujen ääreen runsaat miljoona katsojaa<ref name="Yksityisalue3"/> - lähes neljäsosan Suomen tuolloisesta väestöstä. [[Finnkino]] Oy on julkaissut ''Yksityisalueen'' [[DVD]]:nä, kuten myös trilogian ensimmäisen ja kolmannen osan.
 
==Lähteet==