Versio 2. marraskuuta 2016 kello 18.31 muokkaa Micraboy (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 754 muokkausta →‎Haiman endokriininen osa: Katabolisen tilan selvennys. Tiivistystä, pikkufiksejä. ← Vanhempi muutos		Versio 4. marraskuuta 2016 kello 21.01 muokkaa kumoa Torspo (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 1 169 muokkausta →‎Haiman endokriininen osa Uudempi muutos →
Rivi 13: ==Haiman endokriininen osa== Endokriininen eli umpieritteinen haiman osa, joka käsittää pari prosenttia koko haimasta, sijaitsee noin miljoonana haimasaarekkeena eli [[Langerhansin saarekkeet\|Langerhansin saarekkeena]] eri puolilla haimaa. Saarekkeissa on useita solutyyppejä, joista alfasolut erittävät [[glukagoni]]a ja beetasolut [[insuliini]]a. Deltasolut tuottavat [[Hypotalamus#Somatostatiini (GHIH)\|somatostatiinia]], joka on kasvuhormonia hillitsevä hormoni.<ref name = "solunetti">{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.solunetti.fi/fi/histologia/haima/ \| Nimeke = Langerhansin saarekkeet \| Julkaisija = Solunetti \| Viitattu = 4.11.2016 \| Kieli = {{fi}}}}</ref><ref name>{{Verkkoviite \| Osoite = http://pathology.jhu.edu/pancreas/BasicOverview3.php?area=ba \| Nimeke = Function of the Pancreas \| Julkaisija = The Sol Goldman Pancreatic Cancer Research Center \| Viitattu = 4.11.2016 \| Kieli = {{en}}}}</ref> Lisäksi PP-solut tuottavat haiman polypeptidejä.<ref name = "duodecim">{{Verkkoviite \| Osoite = http://duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&viewType=viewArticle&tunnus=duo80427&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_p_auth= \| Nimeke = Insuliinin eritys \| Julkaisija = Suomalainen Lääkäriseura Duodecim \| Tekijä = Otonkoski, Timo \| Ajankohta = 1998 \| Viitattu = 4.11.2016 \| Kieli = {{fi}}}}</ref> ~~{{lähteetön}}~~ Endokriininen eli umpieritteinen haiman osa, joka käsittää pari prosenttia koko haimasta, sijaitsee noin miljoonana haimasaarekkeena eli [[Langerhansin saarekkeet\|Langerhansin saarekkeena]] eri puolilla haimaa. Saarekkeissa on useita solutyyppejä, joista alfasolut erittävät [[glukagoni]]a ja beetasolut [[insuliini]]a. Deltasolut tuottavat [[Hypotalamus#Somatostatiini (GHIH)\|somatostatiinia]], joka on kasvuhormonia hillitsevä hormoni. Kun elimistö kuluttaa varastoitua energiaa eli on katabolisessa tilassa, glukagoni tehostaa [[maksa]]ssa tapahtuvaa [[glykogenolyysi]]ä sekä maksassa ja jonkin verran [[munuainen\|munuaisissakin]] tapahtuvaa [[glukoneogeneesi]]a. Glykogenolyysissä pilkkoutuu maksan varastoimia [[glykogeeni\|glykogeeneja]] [[glukoosi]]ksi, ja glukoneogeneesissa syntyy glukoosia muun muassa [[maitohappo\|maitohaposta]], rasvojen [[glyseroli]]osasta sekä [[aminohappo\|aminohapoista]]. Näin glukagoni lisää glukoosin pitoisuutta [[veri\|veressä]], jotta elimistö saa tarpeeksi ravintoaineita.<ref name = "solunetti"/> Insuliini puolestaan saattaa elimistön anaboliseen tilaan, jolloin elimistöön varastoidaan enemmän energiaa kuin sitä kuluu. Insuliini tehostaa glukoosin [[solukalvo]]n läpäisevyyttä etenkin [[lihassolu\|lihas]]- ja [[maksasolu]]issa, joissa glukoosista syntyy glykogeenia.<ref name = "solunetti"/> Insuliinituotannon heikkeneminen tai sen loppuminen johtaa [[diabetes\|diabetekseen]] eli sokeritautiin, jolloin glukoosia erittyy [[virtsa]]an, koska se ei varastoidu lihas- ja maksasoluihin.<ref name = "terveyskirjasto">{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00011 \| Nimeke = Diabetes (sokeritauti) \| Julkaisija = Terveyskirjasto \| Viitattu = 4.11.2016 \| Kieli = {{fi}}}}</ref> ==Haiman sairaudet==

Ero sivun ”Haima” versioiden välillä