Ero sivun ”Bockin talo” versioiden välillä

'''Bockin talo''' (myös ''Vanha Raatihuone'') on yksi [[Helsinki|Helsingin]] [[Senaatintori]]a vierustavista [[uusklassinen arkkitehtuuri|uusklassisista]] rakennuksista. Se sijaitsee [[Torikorttelit|Leijona-korttelissa,]] osoitteessa [[Aleksanterinkatu (Helsinki)|Aleksanterinkatu]] 20, ja onollen sen vanhin rakennus. SeTalon itäpuolelta kulkee [[Katariinankatu]]. Talo valmistui vuonna [[1763]] kauppias Gustav Johan Bockin rakennuttamana ja on toiminut historiansa aikana [[Suomen kenraalikuvernööri]]n virka-asuntona sekä Helsingin [[raatihuone]]ena.<ref Bockinname=hki>{{Verkkoviite talo| onOsoite nykyisin= osahttp://www.hel.fi/static/helsinki/julkaisut/Hki_leijona08fi.pdf Helsingin| kaupungintalokorttelia,Nimeke ja= siihenHelsingin onkaupungintalokortteli sijoitettuLeijona kaupunginvaltuuston| valtuustoryhmienJulkaisija kokous-= jaHelsingin vastaanottohuoneet,kaupunki kaupunginkanslian| tiedotustoimistoTiedostomuoto sekä= kaupunginpdf edustus-| jaVuosi juhlatiloja.= Talon2008 itäpuolelta| kulkeeViitattu [[Katariinankatu]]= 3.11.2016}}</ref>

1700-luvun loppupuoliskolla Helsingin pääkadun Suurkadun (nykyinen Aleksanterinkatu) varrelle nousi rivi kaupungin varakkaimpien porvarien kivitaloja. Näihin kuului myös vuonna [[1763]] valmistunut Bockin talo, jonka rakennutti kauppias ja raatimies Gustav Johan Bock ([[1710]]–[[1788]]1710–1788), yksi kaupungin rikkaimpia ja mahtavimpia kauppaporvareita. Alkuperäisessä asussaan talo oli kaksikerroksinen ja [[mansardikatto]]inen ja muistutti viereistä [[Sederholmin talo]]a. Sen pohjakerroksessa toimi Bockin kauppahuone ja ylemmässä kerroksessa sijaitsivat Bockin perheen asuintilat.

Gustav Bockin kuoltua [[1788]] talo koki useita omistajanvaihdoksia, kunnes se päätyi [[1801]] Ruotsin kruunulle joka teki siitä Helsingin paikallismajurin virkatalon. Venäjän armeijan vallattua Helsingin [[1808]] talo muutettiin venäläisen upseeripäällystön asuintaloksi. Kun Helsingin uudelleenrakentajaksi valittu arkkitehti [[Carl Ludvig Engel]] saapui kaupunkiin vuonna [[1816]], hänen ensimmäinen työnsä oli muuttaa Bockin talo Suomen kenraalikuvernöörin virka-asunnoksi. Talossa toteutettiin vuosina [[1816]]–[[1819]]1816–1819 suuret laajennus- ja muutostyöt, joissa se korotettiin kolmikerroksiseksi, siihen lisättiin siipirakennus ja se muutettiin [[empiretyyli]]seksi. Tuolloin sen Senaatintorin puoleinen julkisivu sai nykyisen [[Joonialainen pylväsjärjestelmä|joonialaisten pylväiden]] kannatteleman päätykolmionsa ja parvekkeensa. Engel suunnitteli myös talon tynnyriholvatun juhlasalin eli nykyisen Empiresalin.

Bockin talo ehti toimia kenraalikuvernöörien asuntona vain kaksi vuosikymmentä, kunnes uusi virka-asunto [[Smolna]] otettiin käyttöön vuonna [[1838]]. Tämän jälkeen Helsingin kaupunki osti talon ja teki siitä raatihuoneen, jolloin vanha Ruotsin vallan aikainen raatihuone voitiin purkaa Senaatintorin rakentamisen tieltä. Helsingin ensimmäinen [[kaupunginvaltuusto]] kokoontui [[Leo Mechelin]]in johdolla Bockin talon Empiresalissa vuonna [[1875]].<ref name=hki/> Vuonna [[1913]] otettiin käyttöön nykyinen [[Helsingin kaupungintalo]] ja Bockin talon saivat käyttöönsä raastuvanoikeus ja maistraatti. Nykyisen käyttötarkoituksensa Bockin talo sai vuosien [[1985]]–[[1988]]1985–1988 jälkeen, kun raastuvanoikeus ja maistraatti olivat muuttaneet pois ja kun entisöintityöt oli saatu valmiiksi.