Ero sivun ”Pienhiukkanen” versioiden välillä

Kaikista ilmansaasteista pienhiukkasilla arvioidaan olevan suurin merkitys terveyteen.<ref>Pekkanen J, Nevalainen A. Hengitysilma, kirjassa Mussalo-Rauhamaa H ym. (toim) YmpäristöterveysYmpäriskköterveys, ss. 20-43. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki 2007)</ref> Itse asiassa pienhiukkaset ovat todennäköisesti suurin kaikista ympäristön terveysriskeistä.<ref>Asikainen A, Hänninen O, Pekkanen J, Ympäristöaltisteisiin liittyvä tautitaakka Suomessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 2013:44, nro 5:68-74.</ref><ref>Tuomisto J, Suurin riski on ihminen itse. Tiede 2013:nro 11:38-43.</ref> Euroopassa on arvioitu noin 350 000 ihmisen kuolevan vuosittain ennenaikaisesti pienhiukkasten takia<ref name=cafe>EU/CAFE2000, Directive 2008/50</ref><ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Terhi Hakala | Nimeke = Uusi tekniikka paljastaa pienhiukkaset paremmin| Osoite = http://www.tekes.fi/eu/fin/julkaisut/ett/0205/24.html| Selite = | Ajankohta = 2005 | Julkaisija = TEKES | Viitattu = 1.6.2007 | Kieli = }}</ref> ja arvioitu keskimääräinen vaikutus elinikään on kahdeksan kuukautta. Yllättävä tulos vuonna 1993 ilmestyneessä ns. kuuden kaupungin tutkimuksessa oli, että suuri osa kuolemista oli sydänkuolemia eikä esim. keuhkosyöpäkuolemia. Tämä tutkimus käynnisti vilkkaan tutkimustoiminnan sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa. Pääosin tulokset on vahvistettu. Herkkiä väestöryhmiä ovat pikkulapset, astmaatikot ja sydän- ja hengityselinsairauksia potevat vanhemmat ihmiset. Suomessa on vastaavasti arvioitu, että pienhiukkasten takia kuolee ennenaikaisesti noin 1300 henkeä vuodessa.<ref name=cafe/><ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Lea Huttunen | Nimeke = Pienhiukkaset kuriin | Osoite = http://www.environment.fi/default.asp?contentid=184030&lan=fi | Selite = | Ajankohta = 2006 | Julkaisija = Suomen Ympäristökeskus | Viitattu = 1.6.2007 | Kieli = }}</ref> Lisäksi kymmenillä tuhansilla pahenevat astmaan tai infektioon liittyvät hengitystieoireet.<ref name="ytv.fi"/>