Ero sivun ”Robert Boldt” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Abc10 (keskustelu | muokkaukset)
linki
+kolmas veli
Rivi 2:
'''Johan Georg Robert Boldt''' ([[3. tammikuuta]] [[1861]], [[Kuopio]] &ndash; [[26. kesäkuuta]] [[1923]]) oli suomalainen opettaja ja kotiseutututkimuksen uranuurtaja. Boldt oli perustamassa Suomen ensimmäistä [[kotiseutuyhdistys]]tä [[Lohja]]lla [[1894]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lohja.fi/museo/default.asp?sivu=38&alasivu=38&kieli=246| Nimeke = Museon historiaa| Julkaisija =Lohjan museo | Viitattu = 23.11.2010}}</ref>
 
Boldtin vanhemmat olivat kenraalimajuri Jean Boldt ja Kuopion piispan, tohtori [[Robert Frosterus|Robert Frosteruksen]] tytär ''Nanny Frosterus''. Toimittaja [[Jean Boldt]] ja, kirjailija, ja kirjastonhoitaja [[Alexander Boldt]] sekä sosialisti ja uskontofilosofi [[Georg Boldt]] olivat hänen veljiänsäveljiään. Boldt pääsi ylioppilaaksi [[1878]] ja suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon [[Helsingin yliopisto]]ssa [[1881]]. Boldt opiskeli tämän jälkeen pari vuotta [[kasvitiede]]ttä [[Tukholma]]ssa. Boldt kävi ensimmäisen kerran Lohjalla [[1886]] kasvitieteellisten tutkimustensa yhteydessä ja [[1887]] Boldtin leskeksi jäänyt äiti Nanny Frosterus vuokrasi kesähuvilan Lohjan ''Humppilanniemestä'' ''Hormajärven'' rannalta. Boldt tutustui läheisen [[Paloniemen kartano]]n omistajan, insinööri ''Albert Granstedtin'' tyttäreen ''Signe Maria Granstedtiin'' ([[1865]]&ndash;[[1929]]) ja meni hänen kanssaan naimisiin [[1891]].
 
Boldt toimi [[Helsinki|Helsingissä]] luonnonhistorian ja maantieteen opettajana ja kesät hän vietti vaimoineen Lohjan seudulla. Boldtin aloitteesta Lohjalla perustettiin [[24. maaliskuuta]] [[1894]] Suomen ensimmäinen kotiseutuyhdistys, [[Lohjan Kotiseutututkimuksen ystävät]]. Boldt oli erityisen kiinnostunut suullisen kansanperinteen keräämisestä ja hän julkaisi uuden yhdistyksen nimissä useita tutkimuksia. Vuosina [[1896]]&ndash;[[1897]] yhdistys julkaisi kaksi [[Lohjanjärvi|Lohjanjärven]] syvyyskarttaa joista Boldt ol laatinut järven itäpuolen käsittävän osuuden tehtyään noin 1400 syvyysluotausta.