Ero sivun ”Ensimmäinen ristiretki Suomeen” versioiden välillä

Kuvan siirtelyä.
p
(Kuvan siirtelyä.)
On uskottu, että vuonna 1155 Ruotsin kuningas [[Eerik Pyhä]] (Eerik IX Jedvardinpoika) ja Uppsalan piispa [[Piispa Henrik|Henrik]] matkasivat [[Ruotsi]]sta Lounais-Suomeen sotajoukon kanssa. Kun kuningas palasi takaisin Ruotsiin, piispa jäi järjestelemään Suomen kirkollisia oloja. Työ päättyi kuitenkin Henrikin yllättävään kuolemaan.
 
Tiedot ensimmäisestä ristiretkestä perustuvat 1270-luvulla kirjoitettuun ''[[Pyhän Eerikin legenda]]an'', jota ei kuitenkaan voi pitää luotettavana lähteenä.<ref name="Vahtola_1987">{{Kirjaviite | Tekijä=Zetterberg, Seppo (toim.) | Nimeke=Suomen historian pikkujättiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1987 | Tunniste=ISBN 951-0-14253-0|Luku=Eerik-kuningas ja Henrik-piispa Suomessa, kirj. Jouko Vahtola|Sivu=|Sivut=48-52}}</ref> Piispa Henrikin kohtalosta kertovat puolestaan [[Pyhän Henrikin legenda]] Turusta vuoden 1300 paikkeilta<ref name="ERA_1985_24" /> sekä ''[[Piispa Henrikin surmavirsi]]''. Edellinen on laadittu muokkaamaan piispa Henrikin hautakirkosta ja [[Köyliö]]stä maineikasta ''palvontapiiriä''.<ref name="ERA_1985_26">Ns. Ensimmäisen ristiretken arvoitus 1985, 26</ref> Jälkimmäinen puolestaan on suomenkielinen, [[kalevalainen runous|kalevalamittainen kansanruno]], joka kirjoitettiin muistiin vasta 1600-luvulla, vaikka luultavasti syntyikin jo keskiajalla. Surmavirren mukaan kieron vaimonsa valheiden yllyttämä talonpoika [[Lalli]] tappoi Henrikin [[Köyliönjärvi|Köyliönjärven]] jäällä kirveellä.[[Tiedosto:Erik den helige och biskop Henrik.jpg|pienoiskuva|469x469px|Keskiaikainen kuvaus [[Eerik Pyhä|Eerik Pyhän]] ja Uppsalan piispa [[Piispa Henrik|Henrikin]] matkasta Suomeen.|vasen]]
 
== Ristiretken syyt ==
 
''Pyhän Eerikin legenda'' kertoo muun muassa Suomeen tehdystä ristiretkestä. Legendan mukaan suomalaiset tekivät ryöstöretkiä nykyisen Ruotsin alueelle saaden aikaan suurta tuhoa, minkä johdosta Eerik Pyhä päätti lähteä valloittamaan Suomen ja käännyttämään pakanoita kristinuskoon. Legendan historiallinen lähdearvo on kuitenkin usein kyseenalaistettu tutkimuksessa, joten varmuutta ensimmäisen ristiretken todenperäisyydestä ei ole.
 
Kristinusko oli joka tapauksessa alkanut levitä Suomeen jo aiemmin, viimeistään 1000-luvulla. Toisaalta Ruotsin kruunun ja katolisen kirkon asema Suomessa vakiintuivat lopullisesti vasta 1200-luvun kuluessa, ilmeisesti niin sanotun [[toinen ristiretki Suomeen|toisen ristiretken]] yhteydessä.[[Tiedosto:Erik den helige och biskop Henrik.jpg|pienoiskuva|469x469px|Keskiaikainen kuvaus [[Eerik Pyhä|Eerik Pyhän]] ja Uppsalan piispa [[Piispa Henrik|Henrikin]] matkasta Suomeen.]]Yhtenäinen valtakunta ei ollut vakiintunut Ruotsissakaan vielä 1100-luvulla. Sverkerin kuningassuku hallitsi [[Itä-Götanmaa]]ta ja [[Sveanmaa]]ta, Erikin suku puolestaan [[Länsi-Götanmaa]]ta. On spekuloitu, että oletettu Suomeen tehty sotaretki olisi liittynyt sukujen keskinäiseen valtataisteluun. Voitokas sotaretki ja kristinuskon edistäminen olisivat voineet olla tehokkaita välineitä kirkon tuen ja yleisen kannatuksen tavoittelussa.
 
Yhtenäinen valtakunta ei ollut vakiintunut Ruotsissakaan vielä 1100-luvulla. Sverkerin kuningassuku hallitsi [[Itä-Götanmaa]]ta ja [[Sveanmaa]]ta, Erikin suku puolestaan [[Länsi-Götanmaa]]ta. On spekuloitu, että oletettu Suomeen tehty sotaretki olisi liittynyt sukujen keskinäiseen valtataisteluun. Voitokas sotaretki ja kristinuskon edistäminen olisivat voineet olla tehokkaita välineitä kirkon tuen ja yleisen kannatuksen tavoittelussa.
 
== Ristiretken todenperäisyydestä ==