Avaa päävalikko

Muutokset

17 merkkiä lisätty ,  3 vuotta sitten
kuva
[[File:Kallion-hallitus.jpg|thumb|right|Pääministeri Kallio ja ulkoministeri Linturi palaamassa istunnosta.]]
'''Kallion III hallitus''' oli [[Suomen tasavalta|Suomen tasavallan]] 17. [[hallitus]], jonka muodosti ainoastaan [[Maalaisliitto]]. Hallitus toimi [[16. elokuuta]] [[1929]] – [[4. heinäkuuta]] [[1930]] eli 323 päivän ajan. Hallitus perustettiin [[Eduskuntavaalit 1929|1929 eduskuntavaalien]] perusteella.
 
==Sisäpoliittinen kuohunta==
Kallion hallituksen toimikautta sävyttivät vakavat sisäpoliittiset levottomuudet toisaalta [[Lapuanliike|Lapuanliikkeen]], toisaalta [[Suomen Kommunistinen Puolue|kommunistien]] alkuunpanemina. [[Suomen sisällissota|Vapaussotasukupolven]] kiihkeimmät edustajat olivat kokeneet syvän pettymyksen itsenäisen Suomen muodostuessa ”vääränlaiseksi”.<ref>Seppo Zetterberg, Seppo (toim.): ''Suomen historian Pikkujättiläinen'', s. 641. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1987.</ref> Jo elokuun alussa 1929 [[Komintern]] oli määrännyt kaikki Euroopan kommunistit suuriin katumielenosoituksiin, jotka kuitenkin estettiin Suomessa poliisivoimin.<ref> Heikki Eskelinen, Heikki: ''Itsenäisyytemme vuosikymmenet 1917–66'', s. 86. Helsinki: Yhtyneen Kuvalehdet, 1966.</ref> Marraskuussa 1929 kommunistinen nuorisoliitto järjesti haastejuhlat [[Lapua]]lla täysin tietoisena siitä, että se edusti kaikkea sitä, minkä pitäjän vallitseva mielipide jyrkästi tuomitsi. ”Valkoiset” tunsivat saaneensa haasteen taisteluun ja hajottivat kommunistien kokouksen. Viikkoa myöhemmin Lapualla pidettiin [[Ilkka (sanomalehti)|Ilkka-lehden]] päätoimittajan [[Artturi Leinonen|Artturi Leinosen]] ja maanviljelijä [[Vihtori Kosola]]n – molemmat maalaisliittolaisia – aloitteesta suuri kansalaiskokous, jossa hyväksyttiin kaikkien kommunististen järjestöjen ehdotonta ja lopullista kieltämistä vaativat ponsiehdotukset. Kokouksessa muodostettu lähetystö kävi presidentti [[Lauri Kr. Relander]]in ja pääministeri [[Kyösti Kallio]]n puheilla, ja vielä ennen joulua eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen [[yhdistys]]lain muuttamiseksi siten, että oikeuden päätöksellä lakkautetun yhdistyksen toimintaa jatkamaan perustettu yhdistys voitiin lakkauttaa ilman eri päätöstä. Tämän jälkeen kommunistisia yhdistyksiä lakkautettiin toinen toisensa jälkeen. Sen sijaan esitys [[painovapaus]]lain muuttamiseksi hylättiin.<ref> Zetterberg (toim.), s. 642.</ref>
 
Vuosi 1930 alkoi rauhallisesti, mutta pian osoittautui, että tämä oli tyyntä myrskyn edellä. Maaliskuussa 1930 Lapualla pidetyssä kansalaiskokouksessa perustettiin [[Suomen Lukko]] -järjestö johtamaan kommunismin vastaista taistelua Suomessa, ja kahta viikkoa myöhemmin Lapuan liikkeen aktivistit rikkoivat painokoneet kommunistisen [[Työn Ääni]] -lehden kirjapainossa [[Vaasa]]ssa. Kirjapainoon tehtyä iskua käsiteltiin Vaasan raastuvanoikeudessa kesäkuussa, jolloin aktivistit pahoinpitelivät todistajana olleen faktori [[Eino Nieminen|Eino Niemisen]] ja kyyditsivät asianajaja [[Asser Salo]]n Lapualle. Välttelevä hallitus seurasi tapahtumia sivusta ja sen sijaan, että se olisi pannut mellakoijat kuriin, se vaihtoi [[Vaasan lääni]]n maaherraa. [[Kansallinen Edistyspuolue|Edistyspuolueeseen]] kuuluneen [[Bruno Sarlin]]in tilalle tuli jääkärieversti [[Erik Heinrichs]] ja edelleen tämän seuraajaksi avoimesti ”lapualainen” maaherra. Hallituksen passiivinen asenne pantiin merkille Lapuanliikkeessä, ”[[Lapuan laki]]” nousi Suomen lain yläpuolelle ja kesäkuun puolivälissä alkoivat koko maassa laajat kommunistien ja sellaisiksi epäiltyjen kyyditykset. Painostuksen jatkuessa eduskunta kutsuttiin kesken kesäloman koolle säätämään kommunistien toiminnan kriminalisoivat ns. [[kommunistilait]].<ref> Zetterberg (toim.), s. 642–643.</ref>
== Eroaminen ==
 
Kesäkuussa 1930 hallitus päätti lakkauttaa eräitä [[Suomen Kommunistinen Puolue|kommunistisia]] lehtiä. Tämän vuoksi edus­kunnassa esitettiin hallitukselle [[välikysymys]]. Vaikka hallitus tällöin saikin eduskunnalta luottamus­lauseen, se jätti kuitenkin eron­pyynnön, ja sen tilalle nimitettiin [[Svinhufvudin II hallitus]].<ref>{{kirjaviite | Nimeke = Uusi tietosanakirja, 19. osa (SPE-SUOSPE–SUO) | Sivu = 892 | Luku = Suomi, historia | Julkaisija = Tietosanakirja Oy | Vuosi = 1967}}</ref><refbr>{{kirjaviite | Nimeke = Vuosisatamme kronikka | Sivu = 410–411 | Julkaisija = Gummerus | Vuosi = 1986 | Tunniste = ISBN 951-20-2893-X}}</ref>
 
== Kokoonpano ==
<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.valtioneuvosto.fi/tietoa-valtioneuvostosta/hallitukset/vuodesta-1917/tulokset/fi.jsp?report_id=M1&multivalue.selectedCriterion.hallitus_id=17 | Nimeke = Kallion III hallitus | Julkaisu=valtioneuvosto.fi | Julkaisija= Valtioneuvosto | Viitattu = 24.5.2010}}</ref>
{|align="left" border="1" cellpadding="6" cellspacing="0" style="margin: 0 0 0 1em; background: #ffffff; border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:left; font-size: 95%;"
|-style="text-align: center; background: #efefef; border-bottom: 2px solid gray;"
|-
|'''[[Suomen pääministeri|Pääministeri]]'''<br/>[[Kyösti Kallio]]
|<br/>16.8.1929 &ndash; 41929–4.7.1930
|<br/>[[Maalaisliitto]]
|-
|'''[[Ulkoasiainministeri]]'''<br/>[[Hjalmar J. Procopé|Hjalmar Procopé]]
|<br/>16.8.1929 &ndash; 41929–4.7.1930
|<br/>amm.
|-
|'''[[Oikeusministeri]]'''<br/>[[Elieser Kaila]]
|<br/>16.8.1929 &ndash; 41929–4.7.1930
|<br/>[[Maalaisliitto]]
|-
|'''[[Sisäasiainministeri]]'''<br/>[[Arvo Linturi]]
|<br/>16.8.1929 &ndash; 41929–4.7.1930
|<br/>amm.
|-
|'''[[Suomen puolustusministeri|Puolustusministeri]]'''<br/>[[Juho Niukkanen]]
|<br/>16.8.1929 &ndash; 41929–4.7.1930
|<br/>[[Maalaisliitto]]
|-
|'''[[Suomen valtiovarainministeri|Valtiovarainministeri]]'''<br/>[[Tyko Reinikka]]
|<br/>16.8.1929 &ndash; 41929–4.7.1930
|<br/>[[Maalaisliitto]]
|-
|'''[[Opetusministeri]]'''<br/>[[Antti Kukkonen]]
|<br/>16.8.1929 &ndash; 41929–4.7.1930
|<br/>[[Maalaisliitto]]
|-
|'''[[Maatalousministeri]]'''<br/>[[Kaarle Ellilä]]
|<br/>16.8.1929 &ndash; 41929–4.7.1930
|<br/>[[Maalaisliitto]]
|-
|'''Apulaismaatalousministeri'''<br/>[[Antti Junes]]
|<br/>16.8.1929 &ndash; 41929–4.7.1930
|<br/>[[Maalaisliitto]]
|-
|'''Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri'''<br/>[[Jalo Lahdensuo]]
|<br/>16.8.1929 &ndash; 41929–4.7.1930
|<br/>[[Maalaisliitto]]
|-
|'''[[Kauppa- ja teollisuusministeri]]'''<br/>[[Pekka Ville Heikkinen]]
|<br/>16.8.1929 &ndash; 41929–4.7.1930
|<br/>[[Maalaisliitto]]
|-
|'''[[Sosiaaliministeri]]'''<br/>[[Herman Paavilainen]]
|<br/>27.8.1929 &ndash; 41929–4.7.1930
|<br/>amm.
|-
|'''Apulaissosiaaliministeri'''<br/>[[Juhani Leppälä]]
|<br/>27.8.1929 &ndash; 41929–4.7.1930
|<br/>[[Maalaisliitto]]
|-
|'''Salkuton ministeri'''<br/>[[Juhani Leppälä]]
|<br/>16.8.1929 &ndash; 271929–27.8.1929
|<br/>[[Maalaisliitto]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.valtioneuvosto.fi/tietoa-valtioneuvostosta/hallitukset/vuodesta-1917/tulokset/fi.jsp?report_id=M1&multivalue.selectedCriterion.hallitus_id=17 | Nimeke = Kallion III hallitus | Julkaisu=valtioneuvosto.fi | Julkaisija= Valtioneuvosto | Viitattu = 24.5.2010}}</ref>
|<br/>[[Maalaisliitto]]
|-
|}
 
==Lähteet==
{{Viitteet}}
 
<references/>
 
<br/>
{{Edeltäjä-seuraaja
|Titteli=[[Suomen hallitus]]
|Kommentti=[[16. elokuuta]] [[1929]] [[4. heinäkuuta]] [[1930]]
|Edeltäjä=[[Mantereen hallitus]]
|Seuraaja=[[Svinhufvudin II hallitus]]
22 736

muokkausta