Wikipedia

Ero sivun ”Terijoen hallitus” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
kh, -w
→‎Hallituksen toiminta ja julistukset: poistettu teksti liitetty kansanarmeijan sivulle. Ei tarpeellista selostaa armeijan toimintaa hallituksen sivulla.
Rivi 15:
== Hallituksen toiminta ja julistukset ==
[[Kuva:Suomen kansanarmeijan upseeri.jpg|thumb|250px|Suomen kansanarmeijan upseeri Terijoella joulukuussa 1939]]
Terijoen hallituksen julistuksen keskeisin kohta oli ilmoitus [[Suomen kansanarmeija]]n luomisesta, johon kuului suurimmillaan noin22 18 000594 miestä. Nämä sotilaat olivat lähinnä asevelvollisia [[karjalaiset#Karjalaiset (itämerensuomalainen kansa)|karjalaisia]], [[inkeriläiset|inkeriläisiä]] ja muita [[Suomen kieli|suomenkielisiä]], joista vanhimmat olivat [[Suomen sisällissota|Suomen sisällissodan]] jälkeen maasta paenneita punaisia. Lisäksi hallituksen ohjelmaan sisältyi lupauksia muun muassa kahdeksan tunnin työpäivästä, työttömyyden lopettamisesta sekä suurtilojen pakkolunastuksesta. Suomen kansanhallituksella oli myös oma raha ja se julkaisi neljää sanomalehteä, Kansan Valta, Kansan Sana, Kansan Armeija ja Suomen Kansan Ääni. Keskeisimmät lehdistä olivat Kansan Valta ja Suomen Kansan Ääni, joita jaettiin lentolehtisinä etenkin rintamalla. Terijoen hallituksen yleisjulistus ei ollut Suomessa uskottava, eikä se juuri levinnyt kansan tietoisuuteen.
 
Alun perin kansanarmeijaa ei ollut määrä käyttää varsinaisiin taistelutoimiin, vaan sen perimmäiseksi tehtäväksi oli määrätty paraatimainen eteneminen [[Helsinki]]in Neuvostoliiton valloitettua Suomen. Osa kansanarmeijasta joutui kuitenkin olosuhteiden pakosta osallistumaan sotatoimiin esimerkiksi Lunkulansaaren-Salmin alueella. Helsingin sijaan voitonparaati pidettiin helmikuussa 1940 [[Pietari (kaupunki)|Leningrad]]issa, minkä jälkeen armeija liitettiin [[puna-armeija]]n muihin yksiköihin.
 
Terijoen hallitus esitti ensitöikseen Neuvostoliitolle keskinäisen ystävyys- ja avunantosopimuksen solmimista, joka allekirjoitettiin Moskovassa 2. joulukuuta 1939. Sopimuksen turvin Neuvostoliitto katsoi taanneensa itselleen ne edut, joita se oli tavoitellut aikaisemmin neuvotellessaan Moskovassa [[Cajanderin III hallitus|Cajanderin III hallituksen]] edustajien kanssa. Se sai sopimuksen mukaisesti Kuusiselta [[Karjalan kannas|Karjalankannaksen]] eteläosat, strategisesti tärkeitä [[Suomenlahti|Suomenlahden]] saaria, [[Kalastajasaarento|Kalastajasaarennon]] länsiosan, sekä vuokralle [[Hanko|Hangon]] laivastotukikohtan. Sopimuksessa sovittiin myös laajahkon suomensukuisten kansojen asuttaman alueen liittämisestä Kuusisen Suomeen.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Terijoen_hallitus”