Ero sivun ”Kehitysvamma” versioiden välillä

''Lievästi kehitysvammaisten'' ihmisten kyky ymmärtää ja käyttää kieltä on vaihtelevasti viivästynyt, mutta useimmat oppivat jokapäiväisessä elämässä tarvittavan puhekyvyn. Useimmat pystyvät huolehtimaan itsestään täysin itsenäisesti syömisen, peseytymisen ja pukeutumisen osalta ja menestyvät kodinhoidossa. Osa kykenee mahdollisesti myös käytännön työhön, joka ei vaadi koulutusta.<ref name="Plkk267" /> Useimmiten he kuitenkin tarvitsevat työssään jatkuvaa opastusta ja valvontaa.<ref name="finnanest.fi">[http://www.finnanest.fi/files/sulat_kaski.pdf Kehitysvammaisuuden kuva. (SULAT luentolyhennelmä, Finnanest Vol. 35 2/2002) Markus Kaski; Rinnekoti-säätiö, Espoo.]</ref>

 

 

Jos lievässä kehitysvammassa on mukana huomattavaa emotionaalista ja sosiaalista kypsymättömyyttä, seurauksena voi olla esimerkiksi kyvyttömyys solmia avioliitto ja kasvattaa lapsia.<ref name="Plkk267" />

Kehitysvamma haittaa jokapäiväistä selviytymistä sitä vähemmän, mitä paremmin yhteiskunta kykenee ottamaan kehitysvammaisten erityiset tarpeet huomioon. Yksilöllinen, tarpeenmukainen tuki auttaa kehitysvammaisia elämään hyvää elämää. Jotta kehitysvammaiset voisivat elää tasa-arvoisina jäseninä yhteiskunnassa, he tarvitsevat tukea, ohjausta ja palveluita. Nämä voivat liittyä esimerkiksi toimeentuloon, kommunikaatioon, kodinhoitoon, omatoimisuuteen, liikkumiseen, terveyteen, turvallisuuteen, vapaa-aikaan ja työhön.<ref>Kehitysvammaisten Tukiliitto ry{{Lähde tarkemmin}}</ref>

 

 

Kehitysvammaisille järjestetään myös autettua, ohjattua ja tuettua asumista. Autettu ja ohjattu asuminen toteutuvat yleensä asuntoloissa. Autettuun asumiseen liittyy yövalvonta, jota ohjatussa asumisessa ei ole. Tuetussa asumisessa kehitysvammainen asuu omassa asunnossa, jossa käy tarvittaessa ohjaaja.