Ero sivun ”Villilä” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
p w
Rivi 31:
Villilän nimi perustuu [[Suur-Pirkkala|Pirkkalan pitäjän]] Villilän taloon. Nimen taustalla saattaa olla henkilönnimi ''Vilhelm''. Vuoden 1442 laamanninkäräjien lautamiehenä toimi Heikki Villinen, joka oli mahdollisesti Villilän talon isäntä. 1700-luvun alussa Villilä esiintyi asiakirjoissa [[ratsutila]]na eli rusthollina, jolloin sen isäntänä oli Heikki Hannunpoika Villilä. Vuonna 1764 talo jaettiin kahtia Ala- ja Yli-Villilään. Yli-Villilästä on käytetty myös nimeä Teeri-Villilä. Villilän maat siirrettiin silloisesta [[Pohjois-Pirkkala]]n kunnasta Tampereen kaupunkiin vuoden 1937 alussa ja ensimmäinen osa-asemakaava alueelle vahvistettiin vuonna 1948. Ala-Villilän rakennukset purettiin 1970-luvun alussa niiden jäädessä [[valtatie 12|Nokian moottoritien]] alle.<ref> Maija Louhivaara: ''Tampereen kadunnimet'', s. 266. Tampereen museoiden julkaisuja 51, 1999, Tampere. ISBN 951-609-105-9.</ref>
 
Villilässä sijaitseva Likolampi[[Likolammi (Tampere)|Likolammi]] mainittiin [[isojako|isonjaon]] pöytäkirjassa vuonna 1768. Lampi on saanut nimensä siitä, että se oli aikoinaan [[pellava|pellavien]] liotuspaikka. Tykkitienkadun nimen taustalla on Likolammin pohjoispuolelle johtanut tie, jonka päähän rakennettiin venäläisten johdolla linnoitteita [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] aikana.<ref>Louhivaara 1999, s. 268–269.</ref>
 
Villilänsaari sisältyy Tampereen arvokkaisiin luontokohteisiin [[liito-orava|liito-oravineen]] ja linnustoineen.<ref name="yle">{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/tampere_suojelee_villilansaaren/7181004 | Nimeke = Tampere suojelee Villilänsaaren | Tekijä = Pasi Koivuniemi| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Yle Tampere | Viitattu = 30.7.2014 | Kieli = }}</ref>