Avaa päävalikko

Muutokset

47 merkkiä lisätty, 2 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
 
Vuonna [[1930]] tutkijat [[Walther Bothe]] ja [[H. Becker]] havaitsivat, että energisten [[alfahiukkanen|alfahiukkasten]] osuessa tiettyihin [[alkuaine]]isiin, etenkin [[beryllium]]iin, [[polonium]]iin ja [[litium]]iin, syntyi erittäin läpitunkevaa säteilyä, jota luultiin aluksi [[gammasäteily]]ksi. Kaksi vuotta myöhemmin [[Irène Joliot-Curie]] ja [[Frédéric Joliot]] huomasivat, että tämä säteily, osuessaan vetyä sisältäviin yhdisteisiin, tuotti korkeaenergiaisia protoneja. Jos kyseessä olisi ollut gammasäteily, olisi sen energian täytynyt olla huomattavasti korkeampi kuin koskaan aiemmin oli havaittu ja suurempi kuin säteilyn synnyttävistä reaktioista saatava energia. Myöhemmin samana vuonna [[James Chadwick]] näytti, että energian säilymisongelma ratkeaa, jos kyseessä onkin protonin kanssa yhtä suuren massan omaava, sähköiseltä varaukseltaan neutraali hiukkanen, jolle myöhemmin annettiin nimeksi "neutroni".<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Alonso, Marcelo & Finn, Edward J. | Nimike=Fundamental University Physics III, Quantum and Statistical Physics | Julkaisija=Addison-Wesley | Vuosi=1861}}</ref>
 
== Katso myös ==
*[[Institut Laue-Langevin]]
 
== Lähteet ==
Rekisteröitymätön käyttäjä