Ero sivun ”Suunnitelmatalous” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätty linkkejä Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisovelluksesta |
p Yhdistynyt kuningaskunta| |
||
Rivi 3:
'''Suunnitelmatalous''', ääritapauksissa tunnetaan myös nimellä '''komentotalous''', on [[talousjärjestelmä]], jossa tuotantoa, kulutusta ja investointeja ohjataan keskitetysti johdetun suunnitelman mukaan. Keskusjohtoisen suunnitelmatalouden vastakohtana on hajautettu [[markkinatalous]], mutta yksikään talousjärjestelmä ei ole yksiselitteisesti luokiteltavissa pelkästään toiseen näistä. Koska kaikissa talousjärjestelmissä on havaittavissa piirteitä sekä suunnitelmataloudesta, että markkinataloudesta, niin onkin mielekästä tässä yhteydessä puhua [[sekatalous|seka- tai puitetalouksista]].
Eräiden väitteiden mukaan{{lähde}} lähes kaikissa maissa [[
1920- ja 1930-luvuilla käytiin väittely ([[Englannin kieli|engl.]] "socialist calculation debate"), jossa pohdittiin onko markkinatalous tehokkaampi järjestelmä kuin suunnitelmatalous. Vastaus kulminoitui niin sanottuun laskentaongelmaan, eli siihen voiko keskussuunnitteluelin määrätä resurssien käytöstä tehokkaammin kuin markkinat. [[Ludwig von Mises]] julkaisi vuonna 1920 kirjoituksen: ''Economic Calculation in the Socialist Commonwealth'', jossa hän osoitti suunnitelmataloudessa hinta-informaation puuttumisen johtavan tehottomuuteen ja laskentaongelman olevan "liian vaikea" ratkaistavaksi. Merkittävimmän vasta-argumentin esitti [[:fi:Oskar_R._Lange|Oskar Lange]], joka osoitti suunnitteluelimen pystyvän käyttämään hintasignaaleja hyväkseen. Vielä 1960-luvulla länsimaissa pelättiin yleisesti myös asiantuntijoiden taholta, että Itä-Eurooppa menee talouskehityksessä ohi.{{selvennä}}
|