Ero sivun ”Alpit” versioiden välillä

==Maantiede==

===Alppien rajat===

[[Tiedosto:Alpenrelief 02.jpg|thumb|Digitaalinen karttakuva Alpeista]]

 

===Alppien aluejako===

| rowspan=""|<center>[[Keski-Alpit]]</center> || colspan="2"|<center><small>[[Bernin Alpit]], [[Lepontiset Alpit]] ja Sveitsin Alpit</small></center>

|-

|-

| rowspan="6" style="background:#eeeeee" |<center>'''Kaksiosainen aluejako'''</center> || rowspan="3"|<center>[[Itä-Alpit]]</center><br /><center><ref name=bergeundgipfel /></center> || colspan="1"|<center>[[Eteläiset kalkki-Alpit]]<center> || <center><small>[[Adamello-Presanella]], [[Dolomiitit]], [[Gailtalin Alpit]], [[Juliset Alpit]], [[Kamnikin Alpit]], [[Karavankit]], [[Karniset Alpit]], [[Ortlesin Alpit]] ja [[Pohorje]]</small></center>

| colspan="1"|<center>[[Pohjoiset Kalkki-Alpit]]</center> || <center><small>[[Allgäun Alpit]], [[Ammergaun Alpit]], [[Berchtesgadenin Alpit]], [[Chiemgaun Alpit]], [[Dachstein]], [[Ennstalin Alpit]], [[Lechtalin Alpit]], [[Salzkammergut]], [[Wetterstein]] ja [[Ybbstalin Alpit]]</small></center>

|-

|-

| <center>[[Ulommat gneissi-Alpit]]</center> || <center><small>[[Appenzellin Alpit]], [[Bernin Alpit]], [[Dauphinén Alpit]], [[Glarusin Alpit]], [[Meri-Alpit]] ja [[Savoijin Alpit]]</small></center>

 

===Solat===

Alpit ovat vaikeakulkuinen vuoristo, mutta siellä on [[laakso]]ja ja [[sola|solia]], joissa liikkuminen on huomattavasti helpompaa.

 

Metsänraja on 1&nbsp;500–2&nbsp;000 metrin korkeudessa. Pohjois-Alpeilla havumetsiä kasvaa harvoin yli 1&nbsp;800 metrin korkeudessa, mutta Etelä-Alpeilla kasvaa tavallisesti [[Euroopanlehtikuusi|euroopanlehtikuusta]], [[sembramänty]]ä ja [[vuorimänty]]ä jopa 2&nbsp;100 metrin korkeudessa. Alppien havupuut ovat [[Metsäkuusi|metsäkuusta]], piipitoisilla mailla viihtyy myös euroopanlehtikuusi. Kuusta kasvaa jopa 1&nbsp;800 metrin, lehtikuusta 2000 metrin korkeudessa.{{lähde}}

 

'''Alpiininen vyöhyke'''

Puurajan yllä noin 2&nbsp;400–3&nbsp;000 metrin korkeudessa kasvaa enimmäkseen ruohosta, varvusta, [[jäkälät|jäkälistä]] ja vastaavista koostuvaa [[tundra]]maista [[vuoristokasvillisuus|vuoristokasvillisuutta]]. Sille ovat tyypillisiä myös muun muassa [[kataja]]t ja kukkakasvit. Kasvillisuus muuttuu karummaksi ylöspäin mentäessä. Tätä kasvillisuutta sanotaan alpiiniseksi vyöhykkeeksi. Sekin jakautuu tundran tapaan alavyöhykkeisiin ja lajeihin lämpötilan, maaperän kosteuden ja ravinteiden mukaan. Vuoristokasvillisuusvyöhykkeen alaosassa kasvaa varpuja, [[mustikka]]a, [[karpalo]]a ja [[puolukka]]a. Ylempänä alpiininen kasvillisuus jakautuu muun muassa suomaiseen ja kuivempaan.{{lähde}}

 

 

Lumirajan lähellä vuoristokasvillisuus muuttuu maan routimisen ja pakkasrapautumisen voimistumisen ja kylmenemisen takia laikkuisemmaksi ja patjamaiseksi. Ylhäällä on lunta ympäri vuoden kesällä varjossa. Lumirajan lähelläkin kasvaa [[kääpiöpaju]]a. Lumivyöhykkeellä kasvaa lumettomilla alueilla jäkälää, [[rahkasammalet|rahkasammalta]] ja [[jääleinikki]]ä.{{lähde}}

Lumirajan ylläkin, lumettomissa vuortenhuipuissa, on tavattu kukkakasveja jopa 3&nbsp;350–3&nbsp;650 metrin korkeudessa.{{lähde}}

 

 

==Eläimistö==

Eläimistö on sopeutunut Alppien erilaisiin elinympäristöihin, ja alueella tavataan niin pieniä kuin suuriakin [[kasvinsyöjä|kasvin-]] ja [[lihansyöjä]]eläimiä. Alpeilta on tunnistettu noin 30&nbsp;000 eri eläinlajia, joihin lukeutuu muiden muassa 15 eri [[matelijat|matelija]]lajia, 21 [[sammakkoeläimet|sammakkoeläintä]] (mukaan lukien yksi alkuperäislaji) ja noin 80 [[kalat|kalalajia]]. Alpeilta tunnetaan myös noin 80 eri [[nisäkkäät|nisäkäslajia]], joista suurin osa on hiiriä, myyriä ja lepakoita. Alppien alkuperäisiin nisäkäslajeihin kuuluvat esimerkiksi [[alppimetsähiiri]] (''Apodemus alpicola'') ja [[baijerintunnelimyyrä]] (''Microtus bavaricus''). Lisäksi Alpeilla pesii noin 200 [[linnut|lintulajia]] sekä arvioiden mukaan noin 20&nbsp;000 eri [[selkärangattomat|selkärangatonta]].<ref name="geologica-alpit-alp_elaim">{{Kirjaviite | Tekijä = Dr. Robert R. Coenraads, John I. Koivula, Dr. Armstrong Osborne, Diane Robinson, Phil Rodwell, Barry Stone, Robyn Stutchbury | Nimeke = Geologica | Sivu = 242-243 | Selite = Alppien eläimistö | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Ullmann | Vuosi = 2009 | Tunniste = ISBN 978-3-8331-4381-6 }}</ref><ref name=fascinating_wildlife>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.alparc.org/the-alps/fascinating-wildlife | Nimeke = Alppien eläimistöstä | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = The Alps: Fascinating wildlife | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = ALPARC | Viitattu = 03.03.2011 | Kieli = {{en}}}}</ref><ref name=biodiv_hotspot />

 

 

===Selkärangattomat===

 

== Alpit ja ihminen ==

=== Historia ===

 

Alpeille kehittyi perinteinen maanviljelyyn ja karjanhoitoon pohjautuva elämäntapa. Kuivilla Etelä-Alpeilla pidettiin lampaita ja vuohia, pohjoisessa nautoja<ref>OE 1, s 288</ref>. Vuorikiipeily alkoi Alpeilla jo 1700-luvulla<ref>OE 1, s 230</ref>. Myös kaivostoiminta ja kotiteollisuus olivat joissakin paikoissa tärkeitä elinkeinoja.

 

 

=== Kulttuuri, urheilu ja aktiviteetit ===

 

=== Talous ===

==== Energiantuotanto ====

Vuoristoisista pinnanmuodoista johtuen merkittävä energian tuotantomuoto Alpeilla on [[vesivoima]]. Kattavat tiedot vesivoiman osuudesta energian tuotannossa kuitenkin puuttuvat. Eräänlaisessa yleiskatsauksessa vuodelta 2001 oli kerätty tietoja yli sadasta suuresta vesivoimalan padosta Alpeilla. Kansainvälisen Alppien suojelukomission ([[CIPRA]]) mukaan voimaloiden kapasiteetti on yli 28 gigawattia ja ne tuottavat yli 46 terawattituntia sähköä joka vuosi. Yleensä vesivirrat ovat voimakkaimmillaan keväällä sekä kesällä ja heikoimmillaan talvella, mikä tarkoittaa vesivoiman tuottavan vähemmän sähköä talvisin ja enemmän kesäisin. Talvella sähkön kysyntä on kuitenkin korkeampi kuin kesällä. Periaatteessa tämä vaihtelu suosisi oheen tuulivoimaa, joka puolestaan tuottaa yleensä enemmän sähköä talvella kuin kesällä. Uusiutuvan energian tuotannon vuoksi Alpeille on ehdotettu rakennettavaksi lisää vesivoimaloita. Vesivoimaloilla saattaa kuitenkin olla negatiivisia vaikutuksia jokien ekosysteemeihin ja lähialueille, kuten tulvatasankoihin ja -metsiin. Vesivoimalat saattavat vaikuttaa myös vedenlaatuun, kaloihin ja muuhun vesieliöstöön. Vaikutuksia voi olla myös [[sedimentti|sedimentin]] kuljetukseen ja moniin muihin tärkeisiin ekosysteemien toimintoihin ja niiden luonnollisiin palveluihin.{{selvennä}} Tämän vuoksi vesivoimaloiden rakentaminen on edelleen yksi kiistanalaisimmista Alppien energiantuotantoon liittyvistä kysymyksistä. Luonnonsuojelijat ja paikallinen väestö vastustavat usein voimakkaasti uusia vesivoimalahankkeita.<ref name=romr>{{Verkkoviite | Osoite = http://alpsknowhow.cipra.org/background_topics/alps_and_energy/alps_and_energy_chapter_1_2.html | Nimeke =Resources of Mountainous Regions | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Energy in the Alps: Resources of Mountainous Regions | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = CIPRA: Alps Know How | Viitattu = 29.5.2011 | Kieli = {{en}}}}</ref>

 

==== Junaliikenne ====

Alppien poikki kulkevat rautatiet ovat vilkkaita, vaikkakin kapasiteeteiltaan melko rajoittuneita. Alpeilla on enemmän auto- kuin rautateitä, mutta kummallakin on kapasiteettiongelmia. Alppien rautatieyhteydet käsittävät monia yksiraiteisia, mutkikkaita ja hidaskulkuisia linjoja. Tehokas Alppien poikki kulkeva rautatieverkosto vaatisi alueelle valtavia määriä uutta infrastruktuuria.<ref name=trans-alpine_rail>{{Verkkoviite | Osoite = http://infrastruct.wordpress.com/2011/04/03/trans-alpine-rail-routes/ | Nimeke = Alppeja halkovat rautatiet | Tekijä = Infrastruct | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Trans-alpine rail routes | Ajankohta = 03.04.2011 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Infrastruct, WordPress.com | Viitattu = 18.07.2011 | Kieli = {{en}}}}</ref>

 

Alpit ovat pitkään olleet lähes ylitsepääsemätön este Ranskan ja Italian välillä. Vuosisatojen ajan ennen ensimmäisen tunnelin valmistumista kauppiaat ja sotajoukot joutuivat usein menettämään henkensä yrittäessään korkeiden vuorten yli. Ensimmäinen onnistunut tunneliyhteys Alppien ali, Ranskan ja Italian välillä, tehtiin vasta 1800-luvun puolivälissä. Tunneli ei itsessään ollut kovinkaan uusi oivallus, sillä [[Genova]]n ja [[Torino]]n maustekauppiaat olivat harkinneet sellaisen rakentamista jo 1400-luvulla. Suunnitelmana oli kaivaa yli 3&nbsp;kilometrin pituinen käytävä [[Col di Tende]]n läpi. Korkeimpana harjanteena Col di Tende on ollut pahin este silloisten Genovasta [[Nizza]]an kulkevien muulikaravaanien matkan varrella. Tunnelin rakentajilla ei ollut käytössään räjähdysaineita, joten heidän oli louhittava kiviainekseen uria, minkä jälkeen niistä saattoi kiilata kiveä irti. Irtonainen kiviaines oli poistettava työmaalta joko kantamalla tai vetämällä. Rakennusurakan eteneminen oli hidasta. Tuohon aikaan Italian Välimeren purjehdukseen ja pitkiin karavaanireitteihin perustuva mausteiden kaupankäynnin monopoli menetti asemansa samalla, kun [[Vasco da Gama]] purjehti Kaukoitään avaten meritien Portugalin kauppiaille. Tunnelia ei tuolloin saatu kaivettua loppuun asti ja se hylättiin 300&nbsp;vuodeksi. Myöhemmin kesken jääneen tunnelin rakentamista alettiin [[Sardinia]]n ja [[Piemonte]]n kuninkaan määräyksen johdosta jatkaa. Työt keskeytyivät kuitenkin jälleen, kun Ranskassa tapahtui vallankumous, ja [[Napoleon]] nousi valtaan.<ref name="uskomatontamuttatotta">{{Kirjaviite | Nimeke = Uskomatonta mutta totta – 516 kertomusta, jotka ovat eriskummallisia, harvinaisia, hämmästyttäviä, outoja, uskomattomia... mutta tosia | Sivu = 170 | Selite =Suom. ja asiatarkistus Kaarle Hirvonen, toim. Hannele Hietala | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Valitut palat | Vuosi = 1978 | Tunniste = ISBN 951-9078-44-4 }}</ref>

 

 

===== Mont Blancin tunneli =====

Eräs tunnelirakentamisen historian merkittävistä päivistä lienee 16. heinäkuuta 1965, jolloin Mont Blancin tunneli vihittiin käyttöön, ja ensimmäiset autot saivat kunnian ajaa sen läpi. Italian ja Ranskan välinen autotie kulkee 11,6&nbsp;kilometrin matkan tunnelissa, joka alittaa maiden väliin jääviä, yli 4&nbsp;000 metriäkin korkeita [[Mont Blancin massiivi]]n huippuja. Valmistuessaan tunneli lyhensi Rooman ja Pariisin välistä ajomatkaa noin 20&nbsp;tunnilla. Vuonna 1949 Italia ja Ranska sopivat yhteisestä tunnelihankkeesta. Yhteissuunnitelman tunnelin rahoittamisesta ja rakentamisesta Italia ja Ranska tekivät yhdessä Sveitsin kanssa vuonna 1953. Italian ja Ranskan työryhmät aloittivat tunnelin poraamisen vuorten vastakkaisilta puolilta 30. toukokuuta 1959 ja sopivat kohtaamispaikan vuorten ytimeen, 5&nbsp;850 metrin päähän tunnelin sisääntuloilta. Tunnelin rakentaminen vaati sekä rahaa että kuolonuhreja, sillä useita työntekijöitä jäi kivi- ja lumivyöryjen alle. Sitä kaivettaessa noin miljoona kuutiota kivenjärkäleitä irrotettiin ja rahdattiin ulos tunnelista. Tunnelin vieminen läpi kesti 6,5&nbsp;vuotta ja sen saattaminen suunnitelmista lähtien kokonaan valmiiksi 19&nbsp;vuotta. Valmistuessaan Mont Blancin tunneli piti halussaan maailman pisimmän maantietunnelin titteliä.<ref name="maailmanihmeet">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Maailman ihmeet | Sivu = 60–63 | Selite = Suom. Toini Havu, kuvatoim. Roland Gööck | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suuri suomalainen kirjakerho | Vuosi = 1972 (uusi p.) | Tunniste = ISBN 951-643-543-2 }}</ref><ref name=tmb>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tunnelmb.net/v3.0/gb/lienatravers_gb.asp | Nimeke = Teknisiä tietoja Mont Blancin tunnelista | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Link through the Alps | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = GEIE-TMB | Viitattu = 14.03.2011 | Kieli = {{en}}}}</ref><ref name=kbarry>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.wired.com/thisdayintech/2010/07/0716mont-blanc-tunnel-opens/ | Nimeke =July 16, 1965: Mont Blanc Tunnel Opens | Tekijä = Keith Barry | Selite = | Julkaisu =Wired.com | Ajankohta = 16.6.2010 | Julkaisija = | Viitattu = 14.3.2011 | Kieli = {{en}}}}</ref><ref name=structurae-mbt>{{Verkkoviite | Osoite = http://en.structurae.de/structures/data/index.cfm?id=s0003177 | Nimeke = Tietoja Mont Blancin tunnelista | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Tunnel del Monte Bianco | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Structurae, Nicolas Janberg ICS | Viitattu = 14.3.2011 | Kieli = {{en}}}}</ref><ref name=ossisfe>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mace.manchester.ac.uk/project/research/structures/strucfire/CaseStudy/HistoricFires/InfrastructuralFires/mont.htm | Nimeke = Tulipaloihin liittyvää asiaa Mont Blancin tunnelista | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Mont Blanc Tunnel, Italy | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = One Stop Shop in Structural Fire Engineering, Professor Colin Bailey, University of Manchester | Viitattu = 14.3.2011 | Kieli = {{en}}}}</ref>

 

 

===== Gotthardin pohjatunneli =====

{{Pääartikkeli|[[Gotthardin pohjatunneli]]}}

 

==== Lentoliikenne ====

Merkittävimmät Alppien läheisyydessä olevat kansainväliset lentoasemat ovat [[Geneven kansainvälinen lentoasema]] (Sveitsi), [[Zürichin kansainvälinen lentoasema]] (Sveitsi), [[Münchenin lentoasema]] (Saksa), [[Torinon kansainvälinen lentoasema]] (Italia) ja [[Milanon lentoasema]]t (Italia). Alppien itäpuolella, Itävallassa, sijaitsee [[Wienin kansainvälinen lentoasema]]. Sloveniassa, lähellä [[Juliaaniset Alpit|Juliaanisia Alppeja]], sijaitsee puolestaan [[Jože Pučnikin kansainvälinen lentoasema]]. Alppien korkeimmalla sijaitseva lentokenttä, [[Engadin]] Airport, sijaitsee Sveitsin [[Samedan]]issa (1&nbsp;707 m mpy.)<ref>[http://www.engadin-airport.ch/ Engadin Airportin sivut]</ref>

 

 

==== Köysiratahissit ====

Köysiratahissit ovat vaijereiden varassa kulkevia hissejä, jotka monin paikoin Alppeja tarjoavat nopean kulkuyhteyden alhaalta ylös vuorille.

 

 

 

Maailman kolmanneksi pisin [[gondolihissi]]linja, Gondelbahn Grindelwald-Männlichen, sijaitsee [[Bernin Alpit|Bernin Alpeilla]], Sveitsissä. Gondolihissit liikennöivät yli 6 kilometrin pituisella matkalla [[Grindelwald]]in ja [[Männlichen]]in välillä. Hissit avattiin yleisölle 23. joulukuuta 1978, ja hankkeen toteutus maksoi aikanaan noin 20 000 000 [[sveitsin frangi]]a. Talvisin ja keväisin hissit vievät ylös Männlichenille lähinnä hiihtäjiä ja laskettelijoita, kun taas kesällä vuoren poluille pyrkivät retkeilijät.<ref name=maenlichengondelbahn>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.maennlichen.ch/unternehmungen/ggm/geschichte/ | Nimeke = Gondelbahn Grindelwald-Männlichen -hissilinjan historiaa | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Gondelbahn Grindelwald Männlichen: History | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Gondelbahn Grindelwald Männlichen (GGM) | Viitattu = 07.03.2011 | Kieli = {{en}}}}</ref>

==Aiheesta muualla==

{{Commonscat|Alps|Alpit}}

 

{{Metatieto}}