Ero sivun ”Varsijousi” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
ZacheBot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan keskeiset artikkelit
kh, -w
Rivi 2:
[[Kuva:Equipement.arbaletrier.2.png|thumb|200px|Arbalestin virittäminen.]]
 
'''Varsijousi''' eli '''jalkajousi''' on [[Jousi (ase)|käsijousesta]] kehitetty [[ase]]. Varsijousi koostuu lyhyestä, jäykästä jousesta joka on kiinnitetty poikittain laukaisukoneistolla varustettuun tukkiin. Varsijousella ammutaan lyhyitä nuolia, vasamia taitaikka savi- taikkatai lyijykuulia.
 
== Historia ==
Rivi 13:
Rooman valtakunnan hajotessa ase painui lännessä unohduksiin, mutta säilyi Itä-Roomassa nimellä ''solenarion''. Varsijousi yleistyi varsinaisesti karolingisen renessanssin myötä [[Keskiaika|varhaiskeskiajalla]] 800-luvulta alkaen, varsinkin 1100- ja 1200-luvuilla, kun jalkamiehet tarvitsivat puolustuskeinon haarniskoituja ratsumiehiä vastaan. Ase oli niin tehokas, että paavi kielsi sen käytön ensin [[1097]] ja myöhemmin [[1139]] käytettäessä kristittyjä vastaan.
 
Varsijousi oli ristiretkeläisten ”salainen ase”, ja se tuli Lähi-idässä tunnetuksi nimellä ''qaws Ferengi'', ”frankkilainen jousi”. Ristiretkeläiset käyttivät sitä menestyksellisesti arabien ja turkmeenien ratsumiehiä vastaan - varsijousijalkamiehet kykenivät ampumaan tehokkaammin kuin ratsujousimiehet - ja varsijousilla oli ratkaiseva merkitys [[Arsoufin taistelu|Arsufin voitossa]] [[1191]] sekä Pyhän Maan takaisinvaltaamisessa. Frankkien varsijousimiehet olivat arabimaailmassa hyvin haluttuja palkkasotureita, varsinkin arabien taistellessa mongoleja vastaan 1200-luvulla. Varsijousta käytettiin usein myös ratsailla, varsinkin Saksassa ja Skandinaviassa. Länsimaissa varsijousi vanheni sota-aseena [[tuliase]]iden kehittyessä 1500-luvun puolessavälissä, mutta vielä [[Kolmikymmenvuotinen sota|kolmikymmenvuotisessa sodassa]] 1600-luvun alkupuolella olivat sekä pitkäjousi että varsijousi satunnaisessa käytössä.
 
=== Varsijousi sota-aseena ===
 
Varsijousen käyttö oli käsijousta helpompi omaksua ja sen tehokkuus oli valtava. Keskiajan raskaimmat kenttätaisteluissa käytetyt varsijouset heittivät nuolen yli 400 metrin päähän ja läpäisivät haarniskan 200 metrin etäisyydeltä. Vetovastus niissä oli jopa 15001 500 [[newton]]ia. Aseen haittana oli sen hidas virittäminen, joka tapahtui taljakoneiston ja kampilaitteen avulla. ''Jalkajousi'' viritettiin laittamalla aseen kärjessä oleva jalustin jalkaterän ympäri. Jousen jänne kiinnitettiin ampujan vyöllä olevaan koukkuun ja suoristaessaan selkänsä ampuja viritti aseen. ''Arbalesti'' oli kaikkein raskain varsijousimalli, jota käytettiin hitautensa ja suuren kokonsa vuoksi tuelta eniten piirityksissä.
 
=== Varsijousen rakenne ===
Rivi 31:
[[Kuva:Armbrustschiessen.jpg|thumb|250px|Nykyaikainen varsijousi ampumaradalla.]]
 
Varsijousi sai uutta suosiota [[1950-luku|1950-luvulla]] käyttöön otettujen synteettisten materiaalien ansiosta. Varsijousella metsästäminen ja kalastaminen on suosittua muun muassa Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Näissä maissa jousen omistaminen ei edellytä aseenkantolupaa. Myöskään Suomessa jouset eivät vaadi hankinta- ja hallussapitolupaa, mutta varsijousen käyttö on kielletty kaikessa metsästyksessä metsästysasetuksella.<ref>{{Verkkoviite
| Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1996/19961374
| Nimeke = Asetus metsästysasetuksen muuttamisesta