Ero sivun ”Asekätkentä” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 60:
Asekätkentään mukaan kutsutut pitivät saamaansa tehtävää isänmaallisena velvollisuutena ja yksimielisyyden vallitessa käytyjen sotien suoranaisena jatkona. He olivat vielä vuosikymmeniä myöhemmin ylpeitä omasta osuudestaan eikä kukaan tuomituista pahoittanut mieltään siitä, että hänen muutoin nuhteetonta elämäänsä varjosti asekätkennästä saatu vankeustuomio. Taustalla vallitsi ajatus, jonka mukaan suomalaisen sotilaan on pystyttävä jatkamaan taistelua kaikissa olosuhteissa. Jutun tutkinnan aikainen pidätysten toistuminen ja pidätysaikojen pituus sekä täysin syyttömien henkilöiden kiinniottaminen loivat käsityksen, jonka mukaan tarkoituksena oli saada mahdollisimman paljon poliittisesti hankalia henkilöitä telkien taakse.<ref>Lukkari 1984, 279–281.</ref>
Noin puolet tuomituista upseeri-asekätkijöistä pysyi armeijan palveluksessa, ja ajan myötä kahdeksan heistä nousi kenraalikuntaan.<ref>Lukkari 1984,286</ref> Hyvin monet muutkin asekätkentään osallistuneet toimivat myöhemmin huomattavissa julkisissa tehtävissä useilla siviilielämän eri aloilla. Muiden muassa [[Jukka Malmivaara]] toimi [[Kuopion hiippakunta|Kuopion hiippakunnan]] piispana ja [[Arvo Pentti]] puolustusministerinä ja [[Suojelupoliisi]]n päällikkönä. Vuonna 1966 koko puolustushallinnon korkein johto muodostui asekätkennästä vankeuteen tuomituista upseereista, kun Arvo Pentti toimi puolustusministerinä, kenraalimajuri [[Yrjö Keinonen]] puolustusvoimain komentajana ja kenraalimajuri [[Reino Arimo]] yleisesikunnan päällikkönä. Tästä asiasta äärivasemmisto ei joko huomannut tai halunnut nostaa melua.<ref>Lukkari 1992, s. 286−287</ref> Yli 30 asekätkennässä mukana ollutta toimi kansanedustajina sotien jälkeisillä vuosikymmenillä. Näistä ensimmäisenä nousi eduskuntaan miltei suoraan vankilasta sosiaalijohtaja [[Eero Kivelä]] (kok.) Suomen Washingtonin-suurlähettilääksi elokuussa 1945 nimitetyn [[Kalle Jutila]]n varamiehenä.<ref>Lukkari 1992, s. 291.</ref>
== Maanpakolaiset ==
| |||