Ero sivun ”Vaikutusala” versioiden välillä

** Koska nuklidin koko verrattuna atomin kokoon on suuruusluokkaa 1:100 000 vuorovaikutuksen todennäköisyys kahden yksittäisen nuklidin välillä on erittäin pieni. Nuklidi tai hiukkanen läpäisee atomin ilman huomattavaa vuorovaikutusta. Lähestyvän hiukkasen energialla, ja niiden määrällä voidaan kuitenkin nostaa vuorovaikutuksen todennäköisyyttä.

** Jos atomin nuklidia lähestyy positiivisesti varautunut hiukkanen tai toinen nuklidi riittävän pienellä etäisyydellä ja nopeudella, siihen vaikuttaa merkittävä sähkömagneettinen poistovoima. Sähköinen poistovoima pakottaa hiukkasen tai nuklidin siroamaan eli muuttamaan kulkusuuntaansa radiaalisesti poispäin kohdenuklidista. Siroaminen voi tapahtua kaikkiin suuntiin, eli hiukkanen voi myös pysähyäpysähtyä ja lähteä taaksepäin sähköisen poistovoiman vaikutuksen seurauksena.

*** Täysin elastisessa törmäyksessä, molempien hiukkasten tai nuklidien liike-energiat säilyvät niin, että lähestyvän hiukkasen liikesuunta kuitenkin muuttuu 180 astetta eli se "kimpoaa" kohdenuklidista.

** Täysin epäelastisessa törmäyksessä lähestyvän hiukkasen/nuklidin liike-energia riittää kumoamaan sekä sähköisen- että vahvan voiman poistovaikutuksen. Näin ollen lähestyvä hiukkanen siirtyy vahvan voiman vetovaikutksenvetovaikutuksen puolelle ja hiukkanen/nuklidi fuusioituu kohdenuklidiin. Hiukkasten liike-energiat säilyysäilyvät niin, että näin syntyneen uuden nuklidin liike-energia ja liikemäärä on lähestyvän hiukkasen/nuklidin ja kohdenuklidin liike-energioiden- ja -määrien summa. Tätä kutsutaan myös absorptioksi, jos lähestyvä hiukkanen on neutronneutroni (tai fotoni). [[Fuusioreaktio|Fuusio]]<nowiki/>n seurauksena syntyt [[nuklidi]] voi olla sekä stabiili (esim. He-4) tai epästabiili (esim U-236).

**** Voi emittoida ylimääräiset neutronit ja protonit alfa-hajoamalla (kts [[Alfa hajoaminen|alfa-hajoaminenalfahajoaminen]]).

**** Voi emittoida beta-negatiivisen tai +positiivisen -hiukkasenbeetahiukkasen eli elektronin tai positronin (kts. [[Radioaktiivinen hajoaminen|beta hajoaminenbeetahajoaminen]]) saavuttaakseen stabiilin energiatilan.

**** Voi emittoida gamma-hiukkasengammahiukkasen eli fotonin (kts gamma-hajoaminen[[gammahajoaminen]]) niin, että energiatila stabiloituu (viritystila purkautuu)

** Teoreettisesti nuklidi voi plasmatilassa (ioni) absorboida myös gammahiukkasen eli fotonin, ja sen energiatila voi muuttua. Tätä ei kuitenkaan normaalisti tapahdu atomissa, sillä elektroni absorboi fotonin ennen kuin se vaikuttaa nuklidiin.