Ero sivun ”Vapaudenpatsas” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
-lippu; coord-fix; commons-fix |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 15:
}}
[[Kuva:Liberty-Island-map.svg|thumb|270px|Punaisella nuolella merkitty Liberty Islandin sijainti [[Hudson (joki)|Hudsonjoen]] suulla Manhattanista etelään.]]
'''Vapaudenpatsas''' ({{k-en|Statue of Liberty}}), varsinaiselta nimeltään '''Vapaus valaisee
Vapaudenpatsas esittää [[Vapauden jumalatar]]ta. Sen vasemmassa kädessä on lakitaulu, jossa lukee Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen päivämäärä, oikeassa kädessä on valistuksen soihtu, ja vasemmalla jalallaan jumalatar talloo rikkoutuneita kahleita. Patsaan naishahmo on 46 metriä korkea ja koko patsas jalustoineen 93 metriä korkea. Patsas tuli tunnetuksi paitsi vapauden symbolina, myös siitä, että se toivotti New Yorkiin vuosien 1886–1924 välillä laivalla saapuneet miljoonat siirtolaiset tervetulleiksi.
Rivi 54:
===Varainkeruukampanja Ranskassa===
Bartholdi palasi Ranskaan vuonna 1871. Maan epävakaassa tilanteessa Laboulaye oli sillä välin paennut Pariisista [[Normandia]]an, missä miehet tapasivat toisensa joulukuussa 1871. Laboulaye rohkaisi Bartholdia jatkamaan työtään patsaan suunnittelun parissa samalla kun hän itse järjestelisi varainkeruukampanjaa. Laboulayen aika kului seuraavien kolmen vuoden aikana kuitenkin Ranskan hallituksen kokoamisen avustamisessa ja sotakorvausten keräämisessä [[Saksan–Ranskan sota|Preussille hävityn sodan]] jälkeen.<ref>Spiering 1986, s. 55–60.</ref> Näinä vuosina Bartholdi työskenteli kolmen muun veistoksen parissa, joista [[Gilbert du Motier de Lafayette|Lafayettea]] esittävä veistos oli tarkoitus julkaista New Yorkissa 1876.<ref>Spiering 1986, s. 62.</ref>
Rivi 61 ⟶ 60:
Ranskassa julkinen mielipide oli patsassuunnitelmalle myönteinen ja sen tuki laaja. Jotkut poliitikot huomauttivat kuitenkin siitä, että Yhdysvallat ei ollut tukenut Ranskaa sodassa Preussia vastaan 1870–1871, vaan oli pysynyt puolueettomana. Sen lisäksi Yhdysvallat oli auttanut Preussia avustamaan saksalaisia, jotka olivat saarron aikana Pariisissa. Yhdysvallat ei ollut joidenkin mielestä myöskään tukenut Ranskaa sen vallankumouksen jälkeen ja näin unohtanut maiden välisen ystävyyssopimuksen ja Ranskan osuuden Yhdysvaltain itsenäistymisessä.<ref>Khan 2010, s. 123–124</ref>
Huhtikuussa 1876 Laboulaye julisti varainhankintatilaisuudessa Pariisiin suuressa oopperassa:{{sitaatti|Sata vuotta tästä päivästä Yhdysvallat, jonka väkiluku on valtava, juhlii toista satavuotispäiväänsä. Hän on silloin jo unohtanut meidät, mutta hän ei ole unohtanut Washingtonia tai Lafayettea. Vapaudenpatsas, joka pystytettiin yhdessä, säilyttää nämä arvokkaat muistot, jotka yhdistävät kansakuntia; se säilyttää tuleville sukupolville pyhän tradition, Yhdysvaltain ja Ranskan ikuisen ystävyyden.|<ref>Spiering 1986, s. 69.</ref>}}[[Tiedosto:Statue of Liberty interior.jpg|thumb|300px|Vapaudenpatsas sisältä nähtynä. Kuvassa näkyy sen keskuspyloni, kierreportaat sekä tapa, jolla runko on yhdistetty kuparilevyihin.]]
===Patsaan suunnittelu===
[[Tiedosto:StatueofLibertyBlickOst.jpg|thumb|Patsaan pystyleikkaus, josta näkyy sen sisärakenne ja Gustave Eiffelin suunnittelema pyloni.]]
| |||