Ero sivun ”Johan Henrik Hästesko” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 6:
 
Liikkalan sotaleirissä kirjoitetussa kirjeessä upseerit kertovat huomanneensa, että aloitettu sota on Ruotsin kannalta oikeudeton. Kirjoittajat toivoivat Ruotsin ja Venäjän naapurisopua ja esittivät, että tämän edistämiseksi Venäjä luovuttaisi Ruotsille [[Turun rauha]]ssa saamansa ns. [[Vanha Suomi|Vanhan Suomen]] alueen Kaakkois-Suomesta. Rauhantahtoaan vakuuttaakseen upseerit olivat jo vetäneet joukkonsa Ruotsin puolelle rajaa.
 
Hästesko pidätettiin 1789 osallisuudesta kapinaan. Hänet siirrettiin Tukholmaan sotaylioikeuden tuomittavaksi. Hästesko tuomittiin kuolemaan huhtikuussa 1790 ja hänen teloitettiin 8. syyskuuta 1790 Tukholman Ladugårdslandstorgetilla.
 
Liikkalan nootin allekirjoittivat: Karl Gustaf Armfelt, kenraalimajuri; Sebastian von Otter, eversti; Johan Henrik Hästesko, eversti; P. af Enehjelm, kevyen jalkaväen pataljoonan päällikkö; Otto Klingspor, everstiluutnantti; Karl H. Klick, yliadjutantti sekä G. von Kothen, ratsuväen päällikkö. Kirjettä lähti viemään keisarinnalle majuri J. A. Jägerhorn.
 
Sodan alettua 1788 Hästesko komensi Turun jääkärirykmenttiä joka eteni rajana ollelta Kymijoelta kohti Haminaa aina Husulaan saakka. Kunigas Kustaa III kulki joukkojen mukana. Husulassa Hästesko ja Porin jääkärirykmentin komentaja Sebastian von Otter pyysivät toistuvasti kuningasta vetämään joukot omalle puolelle valtakunnan rajaa. Kuningas piti joukoille puhuttelun ja kysyi ovatko ne valmiit seuraamaan häntä. Hästeskon yllyttämät Turun jääkärirykmentin miehet vaikenivat eli kuningas jäi vaille joukkojen tukea. Kun Hästesko ja von Otter uudestaan pyysivät kuningasta vetäytymään, hän jätti Haminan valtauksen ja joukot lähtivät perääntymään kohti rajaa.
 
Hästesko pidätettiin 1789 osallisuudesta kapinaan. Hänet siirrettiin Tukholmaan sotaylioikeuden tuomittavaksi. Hästesko tuomittiin kuolemaan huhtikuussa 1790 ja hänen teloitettiin 8. syyskuuta 1790 Tukholman Ladugårdslandstorgetilla.
 
Vaikka Liikkalan nootin allekirjoittajat ja kymmeniä muita Anjalan liiton miehiä tuomittiin kuolemaan, oli Hästesko ainoa, joka todella teloitettiin. Jutikkala arvioi hänen muita kovemman kohtalonsa johtuneen toisaalta siitä, että hän oli yksi päätekijöistä, toisaalta siitä, että hän oli puhutellut kuningasta loukkaavasti Husulassa.