Ero sivun ”Kiš” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
SeppVei (keskustelu | muokkaukset)
Kielenhuoltoa, kuvien paikka ja koko
Rivi 1:
{{tämä artikkeli|käsittelee kaupunkia pohjoisessa Sumerissa. [[Kis]] on myös puolalainen konepistooli.}}
[[Kuva:Meso2mil.JPG|thumb|right|200px|Kišin sijainti satelliittikuvan päälle piirrettynä.]]
{{Muinainen Mesopotamia}}
[[Kuva:Sumer_DynastyMeso2mil.svgJPG|thumb|rightleft|250px|KišKišin jasijainti muutamiasatelliittikuvan muitapäälle muinaissumerilaisia kapunkeja kartallapiirrettynä.]]
[[Kuva:Sumer_Dynasty.svg|thumb|left|250px|Kiš ja muutamia muita muinaissumerilaisia kaupunkeja kartalla.]]
 
'''Kiš''' oli muinainen kaupunki nykyisen Irakin[[Irak]]in eteläosassa muinaisessa pohjoisessa [[sumerSumer|Sumerissa]].
Kišin paikalla nykyään sijaitseva '''Tell al-Uhaymir''' onsuhteellisen lähellä muinaista [[Babylon]]ia, 80 km nykyisestä [[Bagdad]]in kaupungista etelään nykyisessä Babilin kuvernöörikunnassa [[Irak]]issa.
 
KishKišin paikalla nykyään sijaitseva '''Tell al-Uhaymir''' on suhteellisen lähellä muinaista [[Babylon]]ia, 80 km nykyisestä [[Bagdad]]in kaupungista etelään nykyisessä Babilin kuvernöörikunnassa [[Irak]]issa. Kiš oli Eufratin lähellä ja kattaa nykyään 40 rauniokumpua soikealla suunnilleen 8x3 km alalla<ref name="enwiki_kish_sumer">{{Käännös|http://en.wikipedia.org/wiki/Kish_%28Sumer%29}}</ref>. Kish asutettiin [[Jemdet Nasr]]-aikakauden alussa. Sumerilaiset kutsuivat Kišin aluetta nimellä Uri. Sinne saapuneiden itäseemiläisten on väitetty kukistaneen Urukun valta-aseman noin 3100 eaa. Itäseemiläisten vaikutus olisi alkanut alueella 4. vuosituhannen alkupuoliskossa. Kišin lisäksi Abu Salabikh oli protoakkadilainen keskus, muita itäseemiläisiä alueita olivat Ebla, Mari ja Nagar.
 
Sumerilaisen jälkikäteen laaditun kuningasluettelon mukaan suuren tulvan jälkeinen kuningas Gushur oli Kišistä, joka luultavasti pohjoisen sijaintinsa takia kärsi tulvasta vähiten.Kišiä hallitsi tulvan jälkeen Jushur<ref name="enwiki_kish_sumer" />. Monissa varhaisissa Kišin kuninkaiden nimissä on seemiläistä akkadia ei sumerilaista kieltä. Etanaa edeltävät Kišin varhaiset kuninkaat on nimetty akkadilaisesti eläinten mukaan esim Zuqaqip "Skorpioni". Kuningasluettelon mukaan Kišin 12. kuningas Etana "nousi taivaaseen ja vakautti maat". Rouxin mukaan Etana olisi hallinnut niinkin aikaisin kuin 3000 eaa<ref name="roux_1971">Roux, Georges (1971) "Ancient Iraq" (Penguin, Harmondsworth)</ref>. Ensimmäinen aikalaiskaudelta peräisin olevilla arkeologisilla löydöillä historialliseksi varmistettu kuningas [[Enmebaragesi]] kaappasi perimätiedon mukaan itäisen elamin aseet. Tämä tapahtui noin 2700-2500 eaa<ref name="kishdyn">http://en.wikipedia.org/wiki/History_of_Sumer#1st_Dynasty_of_Kish</ref>.
Kish asutettiin [[Jemdet Nasr]]-aikakauden alussa.
 
Enmabaragesin poika Aga (Agga) oli Urukin kuninkaiden "kalastaja Dumuzin" ja [[Gilgameš (kuningas)|Gilgameš]]in poliittinen vastustaja<ref name="enwiki_kish_sumer"/> ja soti Gilgamešia vastaan<ref name="kishdyn"/>. Kuningasluettelo ei mainitse esimerkiksi hamazin lyöneeksi väitettyä Utuqia/Uhubia ja [[Mesilim]]iä. Kišiä vallitsi yhdessä vaiheessa nainen, alkujaan kapakanpitäjä Kubau<ref name="enwiki_kish_sumer"/>.
Sumerilaiset kutsuivat Kisuhin aluetta nimellä Uri. Kishiin saapuneiden itäseemiläisten on väitetty kukistaneen Urukun valta-aseman noin 3100 eaa. Äitäseemiläisten vaikutus oliis alkanut alueella 4. vuosutuhanne alkupuoliskossa. Kishin lisäksi Abu Salabikh oli protoakkadilaine keksus. muita itäsemiläisiä olivat Ebla, mari ja Nagar.
 
Kišin kuningas rakensi jossainjossakin vaiheessa suurvallan, ja monet kuninkaat sanoivat tämän jälkeen itseään "Kišin kuninkaiksi" eli kutsuivat itseään nimellä [[lugalLugal]]. Akkadin, Urin ja jopa jotkut Babylonin kuninkaat tunnettiin kishinKišin kuninkaina<ref name="enwiki_kish_sumer"/>. Monet Kišin kuninkaat olivat seemiläisiä. Kišin jumaluus oli Zababa. Alkujaan suurvallan rakentaja [[Akkad]]in [[Sargon Suuri]] oli Kišin kuninkaan Ur-Zababan juomanlaskija.
Sumerilaisen jälkikäteen laaditun kuningasluettelon mukaan suuren tulvan jälkeinen
kuningas Gushur oli Kišistä, joka luultavasti pohjoisen sijaintinsa takia kärsi tulvasta vähiten. Kishiä hallitsi tulvan jälkeen Jushur<ref name="enwiki_kish_sumer" />. Monissa varhaisissa Kishin kuninkaiden nimissä on seemiläistä akkadia ei sumerilaista kieltä. Etanaa edeltävät Kishin varhaiset kuninkaat on nimetty akkadilaisesti eläinten mukaan esim Zuqaqip "Skorpioni".
Kuningasluettelon mukaan Kishin 12. kuningas Etana "nousi taivaaseen ja vakautti maat". Rouxin mukaan Etana olisi hallinnut niinkin aikaisn kuin 3000 eaa<ref name="roux_1971">Roux, Georges (1971) "Ancient Iraq" (Penguin, Harmondsworth)</ref>.
 
Kišistä on löydetty eräitä vanhimpia tunnettuja kuvakirjoituksia, ajalta noin 3200 eaa.
Ensimmäinen aikalaiskaudelta peräisin olevilla arkeologisilla löydöillä historialliseksi varmistettu kuningas [[Enmebaragesi]] kaappasi perimätiedon mukaan itäisen elamin aseet. Tämä tapahtui noin 2700-2500 eaa<ref name="kishdyn">http://en.wikipedia.org/wiki/History_of_Sumer#1st_Dynasty_of_Kish</ref>.
 
== ViitteetLähteet ==
Enmabaragesin poika Aga (Agga) oli Urukin kuninkaiden "kalastaja Dumuzin" ja [[Gilgameš (kuningas)|Gilgameš]]in poliittinen vastustaja<ref name="enwiki_kish_sumer"/> ja soti Gilgamešia vastaan<ref name="kishdyn"/>.
{{Viitteet}}
Kuningasluettelo ei mainitse esimerkiksi hamazin lyöneeksi väitettyä Utuqia/Uhubia ja [[Mesilim]]iä.
 
Kishiä vallitsi yhdessä vaiheessa nainen, alkujaan kapakanpitäjä Kubau<ref name="enwiki_kish_sumer"/>.
 
Kišin kuningas rakensi jossain vaiheessa suurvallan, ja monet kuninkaat sanoivat tämän jälkeen itseään "Kišin kuninkaiksi" eli kutsuivat itseään nimellä [[lugal]]. Akkadin, Urin ja jopa jotkut Babylonin kuninkaat tunnettiin kishin kuninkaina<ref name="enwiki_kish_sumer"/>.
 
Monet Kišin kuninkaat olivat seemiläisiä. Kišin jumaluus oli Zababa. Alkujaan suurvallan rakentaja [[Akkad]]in [[Sargon Suuri]] oli Kišin kuninkaan Ur-Zababan juomanlaskija.
 
Kišistä on löydetty eräitä vanhimpia tunnettuja kuvakirjoituksia ajalta noin 3200 eaa.
 
== Aiheesta muualla ==
*[http://ancientneareast.tripod.com/Kish_Ukhaimir.html Kish (Ukhaimir) at The History of the Ancient Near East]
 
{{Commonscat|Kish|Kish}}
*[http://ancientneareast.tripod.com/Kish_Ukhaimir.html Kish (Ukhaimir) at The History of the Ancient Near East]
 
 
== Viitteet ==
 
{{Viitteet}}
 
{{Coord|32|33|N|44|39|E|display=title}}
 
{{DEFAULTSORTAAKKOSTUS:Kis}}
[[Luokka:Historialliset kaupungit]]
[[Luokka:Sumer]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Kiš