Versio 22. elokuuta 2016 kello 10.23 muokkaa Savir (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, sisällönvakauttajat, palauttajat 96 483 muokkausta p Käyttäjän 93.106.235.48 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän MiPe tekemään versioon. ← Vanhempi muutos		Versio 25. syyskuuta 2016 kello 14.26 muokkaa kumoa Zindox (keskustelu \| muokkaukset) 2 680 muokkausta →‎Inkeriläisten muutto Suomeen Merkkaus: Visuaalinen muokkaus Uudempi muutos →
Rivi 65: Paluumuuttaja on ulkomailta Suomeen muuttava [[ulkosuomalainen]], joka on asunut Suomen rajojen ulkopuolella ja palaa takaisin Suomeen. Paluumuuttaja -käsitettä sovelletaan entisiin ja nykyisiin Suomen kansalaisiin sekä entisen Neuvostoliiton alueelta peräisin oleviin inkerinsuomalaisiin.<ref name="stm.fi">{{Verkkoviite \| Osoite =http://pre20031103.stm.fi/suomi/pao/julkaisut/paluumuutt/muistio.htm \| Nimeke = Paluumuuttajien toimeentuloturvatyöryhmän muistio \| Selite =Työryhmämuistio 2001:14 \|Ajankohta =20.6.2001 \| Julkaisija =Sosiaali- ja terveysministeriö \| Viitattu = 11.8.2009}}</ref> Paluumuutto suljettiin eduskunnan päätöksellä kesällä 2011.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Koivisto+kiist%C3%A4%C3%A4+v%C3%A4itteen+KGBn+roolista+inkeril%C3%A4isten+paluumuutossa/1135263588582\| Nimeke =Koivisto kiistää väitteen KGB:n roolista inkeriläisten paluumuutossa \| Tekijä =Pekka Hakala \| Julkaisu = Hs.fi\|Viitattu = 6.2.2011}}</ref> [[Suomen tasavallan presidentti\|Presidentti]] [[Mauno Koivisto]] antoi keväällä [[1990]] julkisuudessa lausunnon, jossa hän totesi, että inkerinsuomalaisia voidaan pitää paluumuuttajina. Koiviston lausunnon motiivina pidettiin yleisesti hyvittää inkeriläisten palautusta Jatkosodan jälkeen Suomesta Neuvostoliittoon, joka oli tapahtunut vilpillisesti ja valheellisesti. Todellinen motiivi oli kuitenkin [[Tarton rauha\|Tarton rauhansopimuksessa]] vuonna 1920 sovittu inkeriläisten kulttuuriautonomia, joka herätti katteetonta kansallistunteen nousua Inkerissä ja jota ei voitu millään tapaa tukea Suomesta käsin. NL kosti kansallistuneen nousun ryhtymällä vainoamaan ja karkottamaan inkeriläisiä Neuvostoliiton sisäosiin. Koiviston mukaan kulttuuriautonomian sopiminen oli Suomen valtiolta katteeton lupaus inkeriläisille, josta he joutuivat myöhemmin kärsimään Neuvostoliitossa, joka harjoitti alueella reuna-alue politiikkaa ja puhdisti raja-alueitaan erilaisista vähemmistökansallisuuksista. Koiviston mukaan Suomi oli Tarton rauhanneuvotteluissa hyödyntänyt Neuvosto-Venäjän väliaikaista heikkoudentilaa Puolan sotatoimien menestyessä parhaillaan.<ref>{{Verkkoviite\|osoite=http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016092422365999_uu.shtml\|nimeke=Näkökulma: Poliitikko Jari Tervo puhuu puutaheinää\|julkaisu=Iltalehti\|julkaisija=Alma Media Suomi Oy\|viitattu=25.9.2016\|tekijä=Olli Ainola\|ajankohta=25.9.2016}}</ref> [[Suomen tasavallan presidentti\|Presidentti]] [[Mauno Koivisto]] antoi keväällä [[1990]] julkisuudessa lausunnon, jossa hän totesi, että inkerinsuomalaisia voidaan pitää paluumuuttajina. Lausunnon perusteella tehtiin virkamiespäätöksiä, joiden pohjalta varsinainen paluumuutto käynnistyi. Inkerinsuomalaisten paluumuuttoon suhtauduttiin kuten paluumuuttoon yleensä, ja siksi muutto tapahtui tuolloisia maahanmuuttosäännöksiä väljästi tulkitsemalla. Inkerinsuomalaisten maahanmuutto huomioitiin ulkomaalaislakia muutettaessa vuonna [[1993]]. Suomalainen syntyperä (otettiin maahanmuuton erityiseksi kriteeriksi ulkomaalaislakiin vuonna 1996.<ref name="stm.fi"/> Myöhemmin paluumuutossa otettiin käyttöön jonotusjärjestelmä, missä alettiin edellyttää sitä, että asianomaisilla olisi suomen kielen taitoa. Nykyään paluumuuttajan tulee suorittaa inkerinsuomalaisten paluumuuttajien kielitesti (IPAKI). Taloudellisen tilanteen Venäjällä ja Virossa parannuttua jopa puolet muuttojonossa olevista inkeriläisistä on jättäytynyt jonon ulkopuolelle.<ref>[http://kirjastot.diak.fi/files/diak_lib/Lahti2005/940102_jyrala6341.pdf http://kirjastot.diak.fi]</ref> ▼ ▲~~[[Suomen tasavallan presidentti\|Presidentti]] [[Mauno Koivisto]] antoi keväällä [[1990]] julkisuudessa lausunnon, jossa hän totesi, että inkerinsuomalaisia voidaan pitää paluumuuttajina.~~ Lausunnon perusteella tehtiin virkamiespäätöksiä, joiden pohjalta varsinainen paluumuutto käynnistyi. Inkerinsuomalaisten paluumuuttoon suhtauduttiin kuten paluumuuttoon yleensä, ja siksi muutto tapahtui tuolloisia maahanmuuttosäännöksiä väljästi tulkitsemalla. Inkerinsuomalaisten maahanmuutto huomioitiin ulkomaalaislakia muutettaessa vuonna [[1993]]. Suomalainen syntyperä (otettiin maahanmuuton erityiseksi kriteeriksi ulkomaalaislakiin vuonna 1996.<ref name="stm.fi" /> Myöhemmin paluumuutossa otettiin käyttöön jonotusjärjestelmä, missä alettiin edellyttää sitä, että asianomaisilla olisi suomen kielen taitoa. Nykyään paluumuuttajan tulee suorittaa inkerinsuomalaisten paluumuuttajien kielitesti (IPAKI). Taloudellisen tilanteen Venäjällä ja Virossa parannuttua jopa puolet muuttojonossa olevista inkeriläisistä on jättäytynyt jonon ulkopuolelle.<ref>[http://kirjastot.diak.fi/files/diak_lib/Lahti2005/940102_jyrala6341.pdf http://kirjastot.diak.fi]</ref> Oleskeluluvan saadakseen paluumuuttajan tulee todistaa, että hän itse, toinen hänen vanhemmistaan tai vähintään kaksi isovanhempaa on merkitty asiakirjoihin suomalaiseksi. Toisen maailmansodan aikana Suomeen siirretyt henkilöt sekä Suomen armeijassa sodan aikana palvelleet (ns. heimoveteraanit) voivat saada oleskeluluvan. Paluumuuttajaksi hakevalta ei edellytetä selvitystä toimeentulosta mutta hänellä täytyy olla tiedossa asunto Suomessa. Paluumuuttajan perheenjäsenet, puoliso ja alle 18-vuotiaat lapset, saavat jatkuvan oleskeluluvan.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.migri.fi/netcomm/content.asp?path=8,2475,2525 \| Nimeke =Entisen Neuvostoliiton alueelta olevat paluumuuttajat \| Tekijä = Maahanmuuttovirasto \| Viitattu = 11.8.2009}}</ref>

Ero sivun ”Inkeriläiset” versioiden välillä