Ero sivun ”Elvi Sinervo” versioiden välillä

Sinervo kuului [[Vaasankatu|Helsingin Vaasankadulla]] kasvaneeseen perheeseen, jonka muita lapsia olivat kansanedustaja [[Sylvi-Kyllikki Kilpi]] ja kirjailija [[Aira Sinervo]]. Hänen vanhempansa olivat levyseppä Edvard Sinervo ja Alma Wallenius. Sinervo kävi Vaasan suomalaista tyttökoulua ja Tyttönormaalilyseon.<ref name= "kame">{{Kirjaviite | Nimeke = Uuno Kailaasta Aila Meriluotoon. Suomalaisten kirjailijain elämäkertoja: Elvi Sinervo| Tekijä = Toivo Pekkanen, Reino Rauanheimo (toim.) | Sivut =435-444|Vuosi = 1947| Julkaisija = WSOY | Julkaisupaikka = Porvoo}}</ref> Hän oli naimisissa lääkäri-kansanedustaja-päätoimittaja [[Mauri Ryömä]]n (1911–1958) kanssa. Vuonna 1933 solmittu liitto päättyi Ryömän kuolemaan liikenneonnettomuudessa. Suomentajat [[Ilkka Ryömä]] ja [[Liisa Ryömä]] ovat heidän lapsiaan. Sinervo kuului miehensä kanssa [[Suomen- ja Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seura]]n perustajiin ja toimi seuran varasihteerinä 1940. Kun valtiojohto katsoi seuran uhkaavan Suomen turvallisuutta, se kiellettiin ja sen johto pidätettiin. Sinervo tuomittiin heinäkuussa 1941 kolmeksi vuodeksi kuritushuoneeseen [[valtiopetos|valtiopetoksen]] valmistelusta. Hän vapautui kesäkuussa 1944.<ref>Portin, Anja: Vanki nro 412/41. HS Kuukausiliite 9/2014, s. 56–63</ref> SKP:n toimintamuotoihin pettynyt Sinervo erotettiin puolueesta marraskuussa 1959, mutta hän piti itseään tämän jälkeenkin kommunistina ja jatkoi toimintaansa [[Rauhanpuolustajat]] -järjestössä.<ref>Veli-Pekka Leppänen: ''Ohranasta oppositioon; Kommunistit Helsingissä 1949–1951'', s. 751. KSL, Helsinki 1994.</ref>