Ero sivun ”Bessie Smith” versioiden välillä

'''Bessie Smith''' ([[15. huhtikuuta]], [[1894]] - [[26. syyskuuta]], [[1937]]) oli [[Yhdysvallat|yhdysvaltalainen]] [[jazz]]- ja [[blues]]-laulajatar. Hän oli ensimmäisiä merkittäviä laulajia, jotka levyttivät jazzia ja bluesia.

 

Smith palkattiin aluksi tanssijaksi Moses Stokes -nimisen yhtiön show'hun, jossa mukana oli myös [[Ma Rainey]], toinen kuuluisa blues-laulajatar. Raineyltä Bessie Smith ei saanut oppia laulamisessa, mutta sai sen sijaan neuvoja lavaesiintymistä varten. Vuonna [[1913]] Smith alkoi luoda omaa uraa laulajana [[Atlanta]]ssa. 1920-luvulle tultaessa hän oli tullut jo tunnetuksi maan eteläosissa sekä itärannikolla.

 

Vuonna [[1923]] blues-levyt alkoivat mennä kaupaksi ja [[New York]]iin siirtynyt Smith sai sopimuksen [[Columbia records]]ille. Tämän jälkeen Smith nousi nopeasti tähteyteen. Hänen suurin hittinsä oli levytys Alberta Hunterin kappaleesta "Down Hearted Blues". Smith esiintyi ahkerasti, ja hänestä tuli aikansa parhaiten palkattu musta viihdyttäjä. Hänen levyillään olivat mukana tuon ajan kuuluisat jazz-muusikot kuten [[Louis Armstrong]] ja [[Fletcher Henderson]]. Smithin repertuaari ei tietenkään käsittänyt pelkkää suoraviivaista bluesia, vaan hän esitti myös paljon tuon ajan viihteellisempää musiikkia sekä joitakin jazzmaisia kappaleita.

 

Smithin uralle muodostui kuitenkin 1920-luvun lopulla suuria esteitä. Hän ajautui [[alkoholismi]]in, levymyynti kärsi pahoin [[suuri lama|suuresta lamasta]], eivätkä viihdemaailman trendit enää olleet hänelle suotuisia bluesin jäädessä pois muodista. Smith ei kuitenkaan lakannut esiintymästä, vaan lauloi erilaisilla klubeilla, esiintyi epäonnistuneessa broadway-musikaalissa sekä pääsi myös valkokankaalle eräässä musiikkielokuvassa.

 

Kuuluisa tuottaja, [[John Hammond]], pyysi Smithiä levyttämään Okeh-levymerkille vuonna [[1933]]. Nämä levytykset jäivät Smithin viimeisiksi. Hammond ei ollut tyytyväinen siihen, että Smith levytti nyt [[swing]]-kaudelle tyypillisempää musiikkia bluesin sijaan. Tuolloin levytetyistä neljästä kappaleesta, joihin sisältyivät "Take Me for a Buggy Ride" ja "Gimme a Pigfoot", tuli kuitenkin Smithin tunnetuimpia. Smith jatkoi esiintymislavoilla kiertämistä kuolemaansa asti lisäten swing-kappaleita ohjelmistoonsa.

 

26. syyskuuta, vuonna [[1937]], Smith loukkaantui vakavasti auto-onnettomuudessa matkaessaan [[Memphis]]istä [[Clarksdale]]en. Hänet vietiin läheiseen sairaalaan, jossa hänen kätensä amputoitiin. Smith ei kuitenkaan koskaan toipunut onnettomuudesta vaan kuoli seuraavana aamuna. Myöhemmin on arvioitu, että Smithillä olisi ollut vielä mahdollisuuksia comebackiin John Hammondin avustuksella, mutta nyt hänen uransa katkesi lopullisesti.

 

Smithin vaikutus myöhempiin laulajiin on ollut valtava. Esimerkiksi [[Billie Holiday]], [[Mahalia Jackson]] ja [[Janis Joplin]] nimeävät kaikki Smithin tärkeäksi vaikuttimekseen. Vuonna 1970 Joplin auttoi kustantamaan Bessie Smithille kunnollisen hautakiven nimettömän haudan tilalle. Jälkikäteen on esitetty arvioita, että Smith oli aikansa muihin laulajiin verrattuna ylivoimainen. Hänen voimakkaan äänensä on katsottu voittaneen varhaisen nauhoitustekniikan rajoitukset, minkä takia hänen ensimmäisiäkin nauhoituksiaan voidaan yhä pitää kuuntelua hyvin kestävinä levytyksinä.