Ero sivun ”Suur-Pirkkala” versioiden välillä

Pirkkalan ensimmäisen kirkkorakennuksen rakennusaikaa tai -paikkaa ei tunneta. Kirkkopitäjän perustamisen ajankohdaksi esitetään 1200-luvun puolta väliä tai loppupuolta.<ref>Horsma-aho, s. 126 (Seppo Suvanto: 1200-luvun puoliväli, Juhani Saarenheimo: 1200-luvun loppupuoli)</ref> Yleinen käsitys on, että ensimmäinen pitäjänkirkko olisi sijainnut ns. Pirkkalan vanhan kirkon paikalla. Alueen tärkein asutuskeskus kuitenkin oli [[Pyhäjärvi (Tampere)|Pyhäjärven]] toisella puolella [[Nokianvirta|Nokianvirran]] rannalla, ja Vanhan kirkon paikan ympäristö oli 1200-luvulla rämeistä ja tulvien vaivaamaa.<ref>Horsma-aho, s. 126-27126–127</ref>

Ns. Pirkkalan vanhan kirkon paikalle on rakennettu kirkko luultavasti 1540-luvulla, sillä seuraavassa kirkossa käytetyssä kellossa oli vuosiluku 1543. Todennäköisesti tätäkin ennen paikalla on ollut puukirkko. Ainoa mitä kirkon ulkomuodosta varmasti tiedetään on se, että siinä oli torni. 1540-luvulla rakennettu kirkko paloi perimätiedon mukaan vuonna 1645 ja uusi rakennettiin samalle paikalle 1647. Kuitenkin vielä 1700-luvulla paikkaa pidettiin kirkolle sopimattomana, kun pohdittiin uuden kirkon rakentamista.<ref>Horsma-aho, ss. 126-127126–127</ref> [[Nokian kirkko|Uusi kirkko]] rakennettiin vuosina 1829–1838 Pyhäjärven pohjoispuolelle Viikinmäelle ja vanha, huonokuntoinen kirkko purettiin 1858. Pirkkalan pappila jäi kuitenkin järven eteläpuolelle, vanhan kirkon läheisyyteen. Seurakunnan jakautuessa viimeisen kerran 1921, [[Pirkkalan vanha kirkko|uusi kirkko]] rakennettiin Pirkkalan vanhan kirkon paikalle.<ref>Horsma-aho, ss. 129-130129–130</ref>

[[Pohjanlahti|Pohjanlahdelta]] Ylä-Satakuntaan nouseva vesireitti haarautuu [[Kokemäenjoki|Kokemäenjoen]] niskassa kolmeen suuntaan: etelässä Vesilahti-Lempäälä ja Häme, idässä Kangasala ja sen erämaa-alueet sekä pohjoisessa [[Näsijärvi|Näsijärven]] erämaa-alueet. Hypoteesien mukaan alueelle tarvittiin kauppapaikka, kun [[viikinkien idäntie]] sulkeutui 1000-luvulla ja kaupankäynti vilkastui Ylä-Satakunnassa.<ref name="Saarenheimo, 1974, ss. 14-16"> Saarenheimo, 1974, ss. 14-1614–16</ref> Tämän kauppapaikan oletetaan syntyneen Suur-Pirkkalan alueelle, mutta sen sijaintia ei varmasti tunneta, vaikka Voionmaa ja Jalmari Jaakkola sijoittavat sen Pirkkalan vanhan kirkon välittömässä läheisyydessä olevaan Pirkkalankylään.<ref name="Saarenheimo, 1974, ss. 14-16"/> Muina vaihtoehtoina on esitetty [[Tohloppi (järvi)|Tohlopin]] rantaa tai [[Tammerkoski|Tammerkoskea]] (joko kosken itä- tai länsiranta), jonne Pirkkalan muutenkin runsas saksalais- ja skandinaavisperäinen paikan- ja talonnimistö voimakkaasti keskittyy.<ref>Saarenheimo, 1974, s. 19</ref> Horsma-ahon mukaan kauppapaikan sijainti tunnetaan varmuudella 1300-luvun puolessa välissä, jolloin se siirtyi Tohlopin rannalle.<ref>Horsma-aho, s. 48</ref>

Pirkkalankylä oli Pyhäjärven eteläpuolisen Pirkkalan tärkein asutuskeskus. Varmaa Pirkkalankylän osalta on ainoastaan se, että aikaisemmin suhteellisen harvaanasutun alueen väestö kasvoi voimakkaasti ja nopeasti 1200-luvun alussa. Oliko syynä sitten kauppapaikka tai uuden kirkon sijainti on epävarmaa. Erään teorian mukaan alue oli hämäläisten [[Suomalainen muinaisusko|muinaisuskossa]] ollut [[Pyhä#Pyhän käsite muinaissuomalaisilla|pyhä]], joka rajoitti alueen väestön toimintaa Pyhäjärven etelärannalla. Tähän viittaa itse nimi Pyhäjärvi, kuten alueen monet [[hiisi]]- alkuiset paikannimet. [[Kristinusko]]n saapuessa alueelle tämä rajoittava [[tabu]] olisi sitten poistunut.<ref>Saarenheimo, 1974, ss. 35-3635–36</ref> Perimätiedon mukaan kirkon rakentamisen jälkeen alueella asunut Hiisi muutti järven pohjoispuolelle, jossa se ahdisteli erityisesti kirkkoonmatkaavia naisia.<ref> Saarenheimo, 1974, ss. 17-1817–18</ref>