Ero sivun ”Tulivuori” versioiden välillä

Kerrostulivuori muistuttaa rakenteelta perinteistä [[Vuori|vuorta]]. Niiden huiput kohoavat jyrkävstijyrkästi ja alarinteet ovat loivempia.<ref name="tiekutieku_1">{{Verkkoviite | Osoite = http://tieku.fi/luonto/tulivuoret/erityyppisia-tulivuoria| Nimeke = Erityyppisiä tulivuoria| Julkaisu = Tieteen kuvalehti| Julkaisija = Bonnier Publications| Viitattu = 1.10.2015}}</ref> Kerrostulivuoria löytyy kaikilta [[alityöntö]]vyöhykkeiltä. Niitä syntyy, kun sulava [[mannerlaatta]] sukeltaa toisen alle ja vie samalla mukanaan merivettä ja merenpohjan sedimenttejä. Tulivuoren synnyttävä [[magma]] on sitkasta ja runsaasti kaasua sisältävää. Kerrostulivuorten purkaukset ovat räjähdysmäisiä, ja [[laava]]virtojen lisäksi niissä sinkoutuu ilmaan tuhkaa ja kiven kappaleita. JyrkkärintäinenJyrkkärinteinen ja usein symmetrinen purkauskartio syntyy, kun [[tefra]]laskeumat ja laavavirrat kasaantuvat päällekkäin.<ref name="geologica87">''Geologica'', s. 87.</ref> KerostulivuorestaKerrostulivuoresta voi tulla pyöreälakinen, jos sen magma on hyvin sitkeää. Se jähmettyy nopeasti ja muodostaa kraatteriin purkauskanavan tukkivan laavatapin tai -kupolin. Seuraavan kerran purkautuessaan magma räjäyttää laavatapin ja muuttaa huipun muodon.<ref name="tiekutieku_1"/>

[[Kaldera]]ksi kutsutaan romahtunuttaromahtanutta kerrostulivuorta.<ref>Kakkuri, s. 21.</ref> Kaldera muodostuu, kun tulivuoren purkauksen jälkeen sen huipulle jäänyt rakennelma romahtaa tulivuoren sisäosaa kohti. Monet kalderat, kuten [[Yellowstonen kaldera]] ovat jättimäisiä, ja moniin kalderoihin syntyy kraatterijärviä.<ref name="tiekutieku_2">{{Verkkoviite | Osoite = https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/ylakoulu/maantieto/amerikka/3eis2/lll/tulivuoret| Nimeke = Tulivuoret| Julkaisu = Peda.net| Viitattu = 1.10.2015}}</ref>

Kilpitulivuoret ovat puolestaan loivarinteisiä, ja ne voivat levittyä laajalle alueelle.<ref name="tiekutieku_2"/> Niitä syntyy erityisesti niin sanottujen ”[[Kuuma kohta|kuumien kohtien]]” päälle. Niissä [[maankuori]] on niin hauras, että [[basaltti]]nen laava pääse virtaamaan maan pinnalle. Muutamassa miljoonassa vuodessa laavavirta ehtii muodostaa laajan ja laakean vulkaanisen muodostuman.<ref>''Geologica'', s. 88.</ref> Tällaiset tulivuoret purkautuvat suhteellisen rauhallisesti laavan kulkiessa pitkiäkin matkoja.

Tulivuoritutkijat luokittelevat purkaukset useisiin ryhmiin, joista tärkeimpiä ovat [[Havaiji-purkaus|Havaiji-]], [[Stromboli-purkaus|Stromboli-]], [[Vulcano-purkaus|Vulcano-]], [[Plinius-purkaus|Plinius-]] ja [[Pélee-purkaus|Pélee-purkaukset]]. Osa purkauksista on rauhallisia, kun taas osa purkauksista on räjähdysmäisiä, joissa koko tulivuori voi jopa tuhoutua. Omia ryhmiään ovat myös [[Laakiobasaltti|laakiobasaltteja]] synnyttäneet halkeamapurkaukset ja kaasupurkaukset. <ref name="kakkuri22">Kakkuri, s. 22, 25.</ref> Sammuvissa tulivuorissa on ominaista erilaiset kaasupurkaukset, joissa valtaosa purkustuotteistapurkaustuotteista ovat kaasuja. [[Mofetti|Mofeteista]] purkautuu pääasiassa [[hiilidioksidi]]a, [[solfataro]]ista [[rikki]]kaasuja ja [[Fumaroli|fumaroleista]] [[vesihöyry]]ä.<ref>Kakkuri, s. 26.</ref>