Wikipedia

Ero sivun ”Poronhoito” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p →‎Historia: Yhdyssana.
→‎Historia: poromääriä lisää
Rivi 5:
[[Kuva:Laponie017.jpg|thumb|250px|Inarilainen poro.]]
[[Kuva:Reindeer at the roadside.jpg|thumb|250px|Poro tallustelemassa tien pientareella.]]
[[Poro]] on puolivilli eläin, jonka alkumuoto on villi [[tunturipeura]]. Peura kuuluu Lapin alkuperäisiin luonnon eläimiin nimenomaan tunturialueella. Ns. arkaainen pienporonhoito, jossa poroa käytettiin lähinnä houkutuseläimenä peurojenpyynnissä sekä kanto- ja vetojuhtana, lienee alkanut jo [[rautakausi|rauta­kaudella]] ja on tunturialueiden poronhoidon alkuperäinen muoto. Porot kesytettiin Etelä-Norjassa 1200-luvulla ja niin nykyinen suurporonhoito mahdollistui.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/uudet%20julkaisut/tyoraportit/suomenporotutkimus.pdf|nimeke=Suomen porotutkimus - Tutkittua tietoa poronhoitoon|julkaisu=RKTL:n työraportteja|julkaisija=Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos|viitattu=16.9.2016|tekijä=Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos|ajankohta=11/2013|selite=s. 7}}</ref> Nykyinen poronhoito on tuotutulikin Suomeen nykyisen Norjan alueelta 1400-1600-luvuilla <ref name=":0" />, eikä siis ole Suomen nykyisten valtiorajojen mukaisia alkuperäisiä elinkeinoja. Poronhoidon merkitys alkoi kasvaa [[Ruotsin Lappi|Ruotsin Lapissa]] 1400- ja 1500-luvuilla, ja porotalouteen alettiin tämän jälkeen siirtyä idempänäkin.
 
=== Suurporonhoidon alku Suomessa ===
Vielä 1600-luvun alussa porolaumat olivat melko pieniä. Suomeen poroelinkeino rantautui vasta 1800-luvun loppupuolella. [[Inarinsaamelaiset|Inarin­saamelaisilla]] ja [[metsäsaamelaiset|metsä­saamelaisilla]] [[luontaiselinkeino]]t (metsästys ja kalastus) pysyivät pitkään pääasiallisina elinkeinoina, ja poronhoito oli pienimuotoista. Veroluetteloiden mukaan vuonna 1607 Inarin saamelaiset omistivat yhteensä noin 80 poroa ja vielä 1800 luvun loppupuolella esim. Savukoskella oli enemmän lehmiä, kuin poroja; suurimmat elot olivat yhdeksän poron kokoisia, ja monilla perheillä ei ollut yhtään poroa.<ref>Inarin historia jääkaudesta nykyaikaan, s. 127. Oulu 2003, ISBN 952-91-5767-3</ref> [[Tunturisaamelaiset|Tunturisaamelaisilla]] poronhoito kehittyi suurimuotoisemmaksi. Perheet ''[[jutaaminen|jutasivat]]'' poroinensa satojakin kilometrejä [[Inari]]n talvilaitumilta Norjan rannikon kesälaitumille ja päinvastoin. Elämä porojen kanssa oli yhä tiiviimpää ja riippuvuus suurempi. Rajojen sulkeminen lopetti tämän paimentolaisuuden muodon: Norjan ja Suomen raja suljettiin 1852, ja Suomen ja Ruotsin välinen raja 1888. Tämän seurauksena tunturisaamelaisia muutti etelämmäksi uusille laidunmaille. Niinpä Sodankylän Vuotson alue sai ensimmäiset suurporonhoitoon keskittyneet suvut 1870-luvun jälkeen, ja poronhoito levisi tämän jälkeen enenevässä määrin myös suomalaisten keskuuteen. Elinkeinomuutokseen vaikutti metsäpeuran hävittäminen poronhoidon edestä. Poronhoitoa ei voitu suuremmassa mittakaavassa harrastaa, ennen kuin metsäpeura oli hävitetty, koska metsäpeurat villitsivät porotokat, koska metsäpeura ei kesyyntynyt.▼
Vielä 1600-luvun alussa porolaumat olivat melko pieniä. Suomessa suurporonhoito yleistyi vasta 1800-luvun loppupuolella.<ref name=":0" /> [[Inarinsaamelaiset|Inarin­saamelaisilla]] ja [[metsäsaamelaiset|metsä­saamelaisilla]] [[luontaiselinkeino]]t (metsästys ja kalastus) pysyivät pitkään pääasiallisina elinkeinoina, ja poronhoito oli pienimuotoista. Veroluetteloiden mukaan vuonna 1607 Inarin saamelaiset omistivat yhteensä noin 80 poroa ja vielä 1800 luvun loppupuolella esim. Savukoskella oli enemmän lehmiä, kuin poroja; suurimmat elot olivat yhdeksän poron kokoisia, ja monilla perheillä ei ollut yhtään poroa.<ref>Inarin historia jääkaudesta nykyaikaan, s. 127. Oulu 2003, ISBN 952-91-5767-3</ref>
 
▲Vielä 1600-luvun alussa porolaumat olivat melko pieniä. Suomeen poroelinkeino rantautui vasta 1800-luvun loppupuolella. [[InarinsaamelaisetTunturisaamelaiset|Inarin­saamelaisillaTunturisaamelaisilla]] ja [[metsäsaamelaiset|metsä­saamelaisilla]] [[luontaiselinkeino]]t (metsästys ja kalastus) pysyivät pitkään pääasiallisina elinkeinoina, ja poronhoito olikehittyi pienimuotoistasuurimuotoisemmaksi. VeroluetteloidenVuonna mukaan1605 vuonnaTornion 1607Lapissa InarinEnontekiöllä saamelaiset omistivatoli yhteensälapinkylissä noin 801600 poroa ja vieläKemin 1800 luvun loppupuolellaLapissa esim434. SavukoskellaSata olivuotta enemmänmyöhemmin lehmiä,monella kuinporolappalaisella poroja;saattoi suurimmatolla elotyli olivat200 yhdeksän poron kokoisia,poroa ja monillaUtsjoella perheillärikkaimmilla ei ollut yhtään poroa1000-2000.<ref>Inarin historianame=":0" jääkaudesta nykyaikaan, s. 127. Oulu 2003, ISBN 952-91-5767-3</ref> [[Tunturisaamelaiset|Tunturisaamelaisilla]] poronhoito kehittyi suurimuotoisemmaksi. Perheet ''[[jutaaminen|jutasivat]]'' poroinensa satojakin kilometrejä [[Inari]]n talvilaitumilta Norjan rannikon kesälaitumille ja päinvastoin. Elämä porojen kanssa oli yhä tiiviimpää ja riippuvuus suurempi. Rajojen sulkeminen lopetti tämän paimentolaisuuden muodon: Norjan ja Suomen raja suljettiin 1852, ja Suomen ja Ruotsin välinen raja 1888. Tämän seurauksena tunturisaamelaisia muutti etelämmäksi uusille laidunmaille. Niinpä Sodankylän Vuotson alue sai ensimmäiset suurporonhoitoon keskittyneet suvut 1870-luvun jälkeen, ja poronhoito levisi tämän jälkeen enenevässä määrin myös suomalaisten keskuuteen. Elinkeinomuutokseen vaikutti metsäpeuran hävittäminen poronhoidon edestä. Poronhoitoa ei voitu suuremmassa mittakaavassa harrastaa, ennen kuin metsäpeura oli hävitetty, koska metsäpeurat villitsivät porotokat, koska metsäpeura ei kesyyntynyt. Vuonna 1800 Inarissa oli poroja 4000, kun 70 vuotta myöhemmin niitä oli kaksinkertainen määrä ja kasvu jatkui. Vuonna 1900 koko poronhoitoalueella poroja oli 128.534.<ref name=":0" /> Porojen määrät kasvoivat rajusti 1880-luvulta alkaen.
 
=== Paliskuntajärjestelmä ===
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Poronhoito”