Ero sivun ”Viimeinen universaali esivanhempi” versioiden välillä

Vuonna 1859 [[Charles Darwin]] julkaisi ''Lajien synnyn'', jossa hän kahdesti esitti hypoteesin[[hypoteesi]]n, että olisi ollut vain yksi progenootti kaikille elämänmuodoille. Hän teki analogiaan perustuvan johtopäätöksen ja kirjoitti tämän perusteella, että "kaikki elolliset oliot, mitkä milloinkaan ovat tämän maan pinnalla eläneet, ovat voineet polveutua jostakin yhteisestä kantamuodosta".<ref name="Darwin-1913"/> Hän viittasi hypoteesiin uudelleen viimeisessä lauseessa: “Jotakin suuremmoista on tässä ajatuksessa, että Luoja on puhaltanut elämän ja sen voimat aluksi vain muutamiin harvoihin tai yhteen ainoaan muotoon ja että kiertotähtemme kiertäessä rataansa järkähtämättömän painolain mukaisesti tuosta yksinkertaisesta alusta on kehittynyt ja edelleen kehittyy mitä kauneimpia ja ihmeellisimpiä muotoja.”<ref name="Darwin-1913"/>

Vuonna 2010 julkaistiin muodollinen testi universaalista yhteisestä esivanhemmuudesta. Tämä perustui "niihin erittäin moneen molekyylisekvenssiin, jotka ovat nykyisin saatavilla elämän jokaisesta kunnasta".<ref name="Steel">{{lehtiviite |Tekijä=Steel M, Penny D |Otsikko=Origins of life: Common ancestry put to the test |Julkaisu=Nature |Vuosikerta=465 |Numero=7295 |Sivut=168–9 |Ajankohta=toukokuu 2010 |Pmid=20463725 |Doi=10.1038/465168a |Bibcode=2010Natur.465..168S |Kieli={{en}} }}</ref> Muodollinen testi suosi LUA:n olemassaoloa yli monen,laajan kirjon horisontaalisia geeninsiirtymiä sisältävien hypoteesiensisältäviä kirjoonhypoteesejä. Vaikka muodollinen koettelu suosi ylivoimaisesti sitä, että olisi ollut yksittäinen LUA, tämä ei kuitenkaan tarkoita, että LUA olisi koskaan ollut yksin. Se oli sen sijaan yksi useasta aikaisesta mikrobista.<ref name="theobald"/> Kuitenkin on lähestulkoon varmaa, että kaikilla organismeilla on yksi yhteinen esivanhempi koska monet muut nukleotidit ovat mahdollisia DNA:ssa ja RNA:ssa nykyisin käytettyjen nukleotidien lisäksi. Olisi erittäin epätodennäköistä, että erilaisista alkusoluista poikineet organismit kykenisivät suorittaa horisontaalisia geeninsiirtoja ilman, että ne sekoittaisivat toistensa geenejä tuottaen [[tilke-DNA]]:ta. Lisäksi on lukuisia aminohappoja, jotka ovat kemiallisesti mahdollisia niiden 20 lisäksi, joita nykyisin käytetään proteiineissa. Theobaldin suorittama muodollinen tilastollinen testi otti nämä kemialliset todisteet huomioon. Ne viittaavat siihen, että vaikka muita aikaisia mikrobeja varmaan oli olemassa, yksi ainut solu oli LUA koska muiden mikrobien jälkeläisiä ei selviytynyt Paleoarkeeista maailmankautta pidemmälle. AT/GC –säännön ja kahdenkymmenen aminohapon asettamalla yhteisellä kehyksellä, horisontaaliset geeninsiirrot olisivat olleet mahdollisia ja olisivat voineet olla erittäin yleisiä yksittäisen solun jälkeläisten keskuudessa.