Ero sivun ”Johannes (evankelista)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 24:
Johannes ei evankeliumissaan kertaakaan käytä omaa nimeään. Johannesta kutsutaan joko Sebedeuksen pojaksi tai siksi opetuslapseksi, jota Jeesus rakasti. Kun hän puhuu [[Johannes Kastaja|Johannes Kastajasta]], hän nimittää Kastajaa vain ”Johannekseksi” <ref>{{Raamatunpaikka| Joh 1:6, 15, 26}}</ref> toisin kuin muut evankeliuminkirjoittajat. Muiden kirjoittajien oli tehtävä ero näiden kahden Johanneksen välillä.
Historioitsija Eusebius (n. v. 260–342) mainitsee Irenaeuksen sanoneen Efesoksesta tai sen lähistöstä kirjoituspaikkana: ”Myös Johannes, Herran opetuslapsi, joka oli nojautunut hänen rintaansa vasten, julkaisi evankeliumin, oleskellessaan Efesossa Aasiassa.”<ref>Eusebiuksen ''Kirkkohistoria'', käänt. I. A. Heikel, 1937, V 8:4</ref>
Evankeliumi kirjoitettiin perimätiedon mukaan noin vuonna 100. Yksi todiste tämän ajankohdan puolesta on Egyptistä löydetty Johanneksen evankeliumin katkelma, joka tunnetaan nykyään Rylands 457 -papyruksena (P52) ja joka sisältää Johanneksen 18:31–33, 37, 38:n. Sitä säilytetään John Rylandsin kirjastossa Manchesterissa Englannissa. Siitä, miten se tukee sitä perimätietoa, että Johannes kirjoitti tuon kirjan ensimmäisen vuosisadan lopulla, sir Frederic Kenyon sanoi vuonna 1949 julkaistussa kirjassaan The Bible and Modern Scholarship sivulla 21: ”Niin pieni kuin se siis onkin, se riittää todistamaan, että tästä evankeliumista tehty käsikirjoitus oli liikkeellä noin vuosina 130–150 luultavasti Egyptin maaseudulla, mistä se löydettiin. Vaikka laskisimme vähimmän mahdollisen ajan teoksen kulkeutumiselle kirjoituspaikastaan, sekin siirtäisi kirjoitusajan taaksepäin niin lähelle ensimmäisen vuosisadan viimeisen vuosikymmenen perinteistä aikamäärää, ettei ole enää mitään syytä asettaa perimätiedon paikkansapitävyyttä kyseenalaiseksi.”
Osia luvuista 10 ja 11 on myös Chester Beatty -papyrus nro 1:ssä (P45), ja melkoinen osa koko kirjasta löytyy 200-luvun alkupuolelta peräisin olevasta Papyrus Bodmer II:sta (P66).
Rivi 38:
Patmoksessa ollessaan Johannes sai näyn, jonka hän kirjoitti muistiin<ref>{{Raamatunpaikka| Il 1:1, 2}}</ref>. 100-luvulla elänyt [[Justinus Marttyyri]] sanoo apostoli Johanneksen kirjoittaneen Ilmestyskirjan teoksessaan ”Keskusteluja Tryfonin, juutalaisen, kanssa” (LXXXI): ”Meidän kanssamme oli eräs Johannes-niminen mies, yksi Kristuksen apostoleista, joka profetoi hänelle annetun ilmestyksen välityksellä.” <ref>The Ante-Nicene Fathers, I osa, s. 240</ref> [[Origenes]], huomattava 200-luvun raamatunoppinut, sanoi: ”Mitä on sanottava hänestä, joka nojasi Jeesuksen rintaa vasten – –, Johanneksesta, joka jätti jälkeensä vain yhden evankeliumin – –? Hän kirjoitti myös Ilmestyksen.”
Yleisesti arvellaan, että keisari [[Domitianus]] karkotti hänet ja että Domitianuksen seuraaja keisari [[Nerva]] (v. 96–98) vapautti hänet. Perimätieto kertoo, että hän meni [[Efesos|Efesokseen]], missä hän vuoden 98 vaiheilla kirjoitti evankeliuminsa ja kolme kirjettään: 1., 2. ja 3. Johanneksen kirjeen. Perinteisen käsityksen mukaan hän kuoli Efesoksessa keisari [[Trajanus|Trajanuksen]] hallituskaudella noin vuonna 100<ref>The Ante-Nicene Fathers, VIII osa, s. 562, ”Acts of the Holy Apostle and Evangelist John the Theologian"</ref>.
Kristillisen perimätiedon mukaan hänen kirjoittaminaan pidetään seuraavia [[Uusi testamentti|Uuden testamentin]] kirjoja:
Rivi 47 ⟶ 46:
* [[Kolmas Johanneksen kirje]]
Jotkut tutkijat kuitenkin pitävät apostoli Johannesta ja evankelista Johannesta eri henkilöinä. Ilmestyskirjassa tosin mainitaankin, että sen kirjoittaja oli nimeltään Johannes<ref>{{raamatunpaikka|Ilm. 1:4-9}}</ref>, mutta monien tutkijoiden mukaan kyseessä on todennäköisesti eri Johannes kuin evankelista Johannes. Tätä epäili jo [[Eusebios Kesarealainen]] ''[[Kirkkohistoria (Eusebios)|Kirkkohistoriassaan]]''.
Apostoli Johanneksen muistopäivää vietetään vanhastaan [[27. joulukuuta]]. Aikoinaan päivä, jota on sanottu myös kolmanneksi [[joulu]]päiväksi, on ollut monissa maissa myös [[pyhäpäivä]], Suomessakin ennen vuotta 1774.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Oja, Heikki| Nimeke=Aikakirja | Sivu=166-167 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-1-16334-5}}</ref>. Nykyäänkin sama päivä on Suomessa eräiden Johannes-nimen muunnelmien ([[Hannes|Hanneksen]] ja [[Hannu]]n) [[nimipäivä]]. Johanneksen mukaan on nimetty [[hannunvaakuna]].
| |||