Ero sivun ”Heidelberg” versioiden välillä

Heidelbergin vanha kaupunki eli [[Altstadt (Heidelberg)|Altstadt]] muodostaa oman kaupunginosansa. Täällä sijaitsevat kaupungin päänähtävyydet kuten Heidelbergin linna, kaupungin tärkein ostoskatu Hauptstraße sekä yliopiston päärakennus. Lisäksi Altstadtin kaupunginosaan kuuluu laaja metsäalue Königstuhlin rinteessä muutamine vanhoine maatiloineen. Altstadt muodostaa yhdessä siitä länteen sijaitsevan [[Bergheim (Heidelberg)|Bergheimin]] kaupunginosan kanssa Heidelbergin keskustan.

 

 

Kaupungin pohjoisosassa, Neckarjoen toisella puolella sijaitsee keskustaa vastapäätä [[Neuenheim]]. Neuenheimin historia ulottuu roomalaisajalle, Heidelbergiiin se liitettiin vuonna 1891 vanhan kylän paisuttua kaupunkimaiseksi esikaupungiksi. Neuenheimin kaupunginosan länsilaitaan, Neuenheimer Feldiin, on sijoitettu yliopiston uusi kampus. Neuenheimin pohjoispuolella on [[Handschuhsheim]]in kaupunginosa, sekin historiallinen kylä, josta tuli Heidelbergin osa vuonna 1903.

 

=== Ennen kaupungin perustamista ===

 

Vakituinen asutus levisi seudulle [[kivikausi|kivikauden]] loppupuolella, 4000-luvulla eaa. Varsinainen historiallinen aikakausi alkoi Heidelbergin osalta, kun [[keltit]] asettuivat nykyisen kaupungin alueelle. He rakensivat 400 luvulla eaa. Heiligenbergvuorelle mittavan asutuksen, jonka vallin jäänteet ovat vieläkin nähtävissä.

[[Rooman valtakunta|Roomalaiset]] saapuivat alueelle keisari [[Vespasianus|Vespasianuksen]] (69–79) hallituskaudella. Heidelbergin alueelle perustettiin aluksi puisia legioonaleirejä, vuonna 90 nykyiseen Neuenheimin kaupunginosaan rakennettiin kivinen linnake. Neckarjoen ylittävä puusilta korvattiin vuoden 200 tienoilla kivipilarisillalla. Heiligenbergvuoren huipulle rakennettiin [[Merkurius|Merkuriuksen]] temppeli. Roomalaisajalla seudun keskus oli läheinen Lopodunum (nykyinen [[Ladenburg]]), mutta myös Heidelbergiin (jonka latinalaisesta nimestä ei ole tietoa) kehittyi legioonaleirin ympärille merkittävä keramiikkatuotannon keskus.

 

 

Monet Heidelbergin kylät, joihin nykyiset kaupunginosat perustuvat, syntyivät jo frankkien aikana 500-luvulla. Lorschin luostarin asiakirjoissa Neuenheim ja Handschuhsheim mainitaan ensimmäistä kertaa vuonna 765, Rohrbach vuonna 766, Wieblingen vuonna 767 ja Bergheim vuonna 769.

Heidelbergin tarkka perustamisvuosi on tuntematon. Ensimaininta kaupungista on vuodelta 1196, ja sen voinee olettaa syntyneen 1100-luvun aikana. ''Heidelberg''-nimen etymologia ei ole selvä. ''Berg'' on saksaksi ”vuori”, joten nimen toinen osa viitannee Königstuhliin. ''Heide'' taas merkitsee kanervaa tai nummea, mihin viittaa myös se, että varhaisimmissa piirroksissa Königstuhlin huippu kuvattiin puuttomana. Myös mustikkaa merkitsevään ''Heidelbeere''-sanaan on kaupungin nimeä yritetty yhdistää.

 

Alkuvaiheessaan Heidelberg koostui linnasta Königstuhlin rinteessä ja sen alapuolella nykyisen vanhankaupungin kohdalla Peterskirche-kirkon ympärille sijoittuvasta kylästä. Oletetaan, että tämä ensimmäinen linnarakennus sijaitsi toisessa kohdassa korkeammalla vuoren rinteessä kuin nykyinen linna. Varsinainen Heidelbergin linna rakennettiin 1200-luvun aikana ja sitä laajennettiin ja muunneltiin monesti vuosisatojen kuluessa. Samoihin aikoihin vuoren rinteen ja Neckarjoen väliin rakennettiin suunnitelmallisen kaavan mukaan kaupunki. Silloinen asemakaava – kolme joen suuntaan kulkevaa pääkatua ja niitä yhdistävät poikkikujat sekä keskustassa sijaitseva tori – on säilynyt tähän päivään asti. Kaupunkia ympäröi muuri, josta nykyään on enää jäljellä niin sanottu ”noitatorni” yliopistorakennuksen pihalla. Neckarjoen ylittävä silta mainitaan ensimmäistä kertaa vuonna 1284. Vaikka Peterskirche olikin pitkään Heidelbergin pääkirkko, se samoin kuin sitä ympäröivä vanha kylä ei aluksi kuulunut kaupunkiin.

 

 

=== Uskonpuhdistus ja sodat ===

 

[[Kuva:Heidelberg während des 30jährigen Krieges 1622.jpg|thumb|Heidelbergin valloitus vuonna 1622]]

Vaaliruhtinas Fredrik V:n (1610–1623) hallituskausi alkoi hohdokkaasti hänen naituaan Elisabeth Stuartin, Englannin kuninkaan tyttären. Häntä varten Fredrik rakennutti Heidelbergin linnan yhteyteen kuuluisan Hortus Palatinus -renessanssipuutarhan. [[Kolmikymmenvuotinen sota|Kolmikymmenvuotisen sodan]] alettua Fredrik, joka tuolloin oli [[Evankelinen unioni|evankelisen unionin]] johtaja, antoi kruunata itsensä Böömin kuninkaaksi vuonna 1619, mutta jo vuotta myöhemmin katolisen Saksan keisarin joukot löivät hänet [[Valkeavuoren taistelu]]ssa. Kolmikymmenvuotisen sodan sekasorroissa [[Katolinen liiga (Saksa)|katolinen liiga]] valtasi Heidelbergin vuonna 1622. Sodan loppuajan Heidelberg oli [[Baijeri]]n miehittämänä, lukuun ottamatta pientä aikajaksoa [[Ruotsi]]n lyhytaikaisesti vallattua kaupungin vuonna 1631. Baijerin herttua Maximilian I lahjoitti paavi [[Gregorius XV|Gregorius XV:lle]] Heidelbergistä ryöstämänsä kuuluisan palatiinikirjaston, joka tähän päivään asti sijaitsee [[Vatikaanin kirjasto]]ssa. Kun kolmikymmenvuotinen sota loppui [[Westfalenin rauha]]an vuonna 1648, vaaliruhtinaat saivat Kurpfalzin takaisin, joskin he menettivät paljon poliittisesta vallastaan.

 

 

=== Residenssin menetyksestä 1800-luvulle ===

 

[[Kuva:Heidelberger Schloss von Carl Rottmann 1815.jpg|thumb|''Heidelbergin linna'', Karl Rottmann, 1815]]

 

=== Kansallissosialismi ja toinen maailmansota ===

[[Weimarin tasavalta|Weimarin tasavallan]] aikoihin [[Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue|Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen]] kannatus oli Heidelbergissä keskimääräistä suurempi, jo [[Saksan valtiopäivävaalit 1930|vuoden 1930 valtiopäivävaaleissa]] se oli kaupungissa vahvin puolue. Kansallissosialistien tultua valtaan 30. tammikuuta 1933 Heidelbergissäkin alkoi systemaattinen [[juutalaiset|juutalaisten]] ja muiden ”[[kansallissosialistinen rotuoppi|ei-arjalaisten]]” syrjintä. Jo saman vuoden huhtikuussa kaikki ”ei-arjalaiset” virkamiehet erotettiin viroistaan, Heidelbergin yliopisto menetti vuoteen 1939 mennessä kolmannen opettajakunnastaan rasistisista tai poliittisista syistä. [[Kristalliyö]]ssä 9. marraskuuta 1938 Heigelberginkin synagogat poltettiin. Samana päivänä alkoi kaupungin juutalaisten deportaatio [[Dachaun keskitysleiri]]in.

 

 

=== Sodan jälkeen ===

 

Heidelbergin yliopisto aloitti ensimmäisenä [[Länsi-Saksa]]n korkeakouluna vuoden 1946 tammikuussa taas opetuksen. Jo ennen sotia yliopisto oli siirtänyt joitakin laitoksiaan vanhastakaupungista Neckarjoen toiselle puolelle, vuonna 1951 sitten alettiin rakentaa aivan uutta Neuenheimer-Feld-kampusta kaupungin länsilaidalle. 1955 Heidelbergin vanhan, runsaan kilometrin idempänä sijainneen aseman korvasi uusi pääasema, joka oli aikoinaan Saksan modernein rautatieasema. 1960- ja 1970-luvuilla Heidelbergin asukasluku nousi ja kaupungin eteläosaan rakennettiin kaksi uutta asuinaluetta, Boxberg ja Emmertsgrund. Kaupungin alueen laajenemisen päätti vuonna 1975 Neckarin laaksossa sijaitsevan Ziegelhausenin kunnan liitos. Samoihin aikoihin vanhaakaupunkia saneerattiin muuntamalla vanhankaupungin pääkatu jalankulkuvyöhykkeeksi.

 

 

 

==Yliopisto==

 

==Linna==

Yliopiston ohella kaupunki on tunnettu [[linna]]sta, jonka ensimmäisen osan [[Ruprecht III]] rakennutti. Siitä kasvoi linna vasta 1600- ja 1700-lukujen aikana, kun uudet omistajat laajensivat rakennusta jokainen oman aikakautensa tyylillä. Linna on kärsinyt mittavia tuhoja kolme kertaa tähänastisen historiansa aikana. Kertaalleen se tuhoutui 30-vuotisessa sodassa, kerran sen tuhosivat ranskalaiset, ja viimeisen iskun antoi salama. Salaman aiheuttaman tulipalon jälkeen linnaa ei enää yritetty korjata.

 

 

==Parhaat ostospaikat==

Heidelbergin vanhakaupunki on paitsi nähtävyys itsessään myös erinomainen ostosretkeä ajatellen. Vanhaa kaupunkia halkovat kaksi pitkää saman suuntaista tietä: Hauptstraße ja Plöck. Hauptstraße on koko matkaltaan kävelykatu, mutta Plöck on osittain myös raskaamman liikenteen käytössä, vaikka autoja enemmän saa varoa polkupyöräilijöitä.