Ero sivun ”Renessanssin taide” versioiden välillä

Italian niemimaan [[kaupunkivaltio]]issa oli kiinnostuttu klassisista kielistä ja antiikin taiteesta jo 1300-luvun loppupuolella. Vaikka keskiaika nähtiin pimeänä välikautena, antiikin perintö oli säilynyt sen läpi. Tätä perintöä alettiin uudistaa renessanssissa. [[Humanismi|Humanistien]] uuden arvojärjestelmän mukaan tärkeintä oli lahjakkuus ja älykkyys, ei niinkään syntyperä.<ref name="jyu-yleis">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.jyu.fi/taiku/aikajana/taidehist/th_ren_kasite.htm | Nimeke = Renessanssin käsite ja arvomaailma | Tekijä = Vallius, Antti | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Taidehistorian aikajana | Ajankohta = | Julkaisupaikka = Jyväskylä | Julkaisija = Jyväskylän yliopisto, Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos | Viitattu = 24.3.2012 | Kieli = }}</ref>

 

 

Italian kaupunkivaltioissa kehiteltiin taideteoriaa ja vauraita [[Mesenaatti|mesenaatteja]] nousi esiin. Taiteen omistaminen ja tilaustöiden teettäminen kohottivat heidän statustaan. Tunnetuimpia mesenaatteja oli [[Medici]]-suku, joka tuki muiden muassa [[Michelangelo]]a. Italiassa taiteilijoista myös laadittiin elämäkertoja ja heistä on saatavilla muutenkin enemmän kirjallisia lähteitä kuin keskiajan taiteilijoista.<ref name="jyu-yleis" />

==Muun Euroopan maalaustaide==

 

Muitakin saksalaisia renessanssista kiinnostuneita oli. Tosin [[Matthias Grünewald]]illa renessanssivaikutteita oli varsin vähän, samoin mytologisia alastonaiheita maalanneella [[Lucas Cranach]]illa vaikutus oli pinnallista. Renessanssi näkyi myös [[Hans Baldung Grien]]in aihevalinnoissa. Selkeämmin renessanssimaalari oli humanismiin tutustunut [[Hans Holbein nuorempi]], joka vei vaikutteet myös Englantiin.<ref name="cd-facta" />