Ero sivun ”Vartiosaari” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
GEbot (keskustelu | muokkaukset)
p mallineen korvaus: {{Kaupunginosa}} using AWB
p kh
Rivi 21:
== Kaupunginosan alue ja sijainti==
 
Vartiosaaren osa-alue kuuluu Helsingin itäosien sisäsaaristoon. Alue on sikäli aitoa saaristoa, ettei sinne menejohda siltaa eikä siellä ole autoteitä. Osa-alue käsittää paitsi itse Vartiosaaren, myös sen eteläpuolella sijaitsevan Paloluodon ({{k-sv|Brändholmen}}) sekä pohjoispuolella olevat Tervaluodon ({{k-sv|Tjärholmen}}) ja Vasikkaluodon ({{k-sv|Kalvholmen}}) saaret.
 
Vartiosaaren kaupunginosa sijaitsee [[Tammisalo]]n eteläpuolella, [[Laajasalo]]n [[Yliskylä]]n itäpuolella ja [[Meri-Rastila]]n länsipuolella. Tammisalosta sen erottaa [[Jatasalmi]], Laajasalosta Reposalmi ja Meri-Rastilasta Ramsinsalmi.
Rivi 27:
==Asutus ja käyttö==
[[Tiedosto:Vartiosaari, Helsinki.jpg|250px|thumb|Vartiosaarta talvella]]
Vartiosaaren alueella asuu pysyvästi noin kymmenen ruokakuntaa eli 25–30 henkeä (2006). Työpaikka sieltä löytyy kolmelle (31.12.2003). Alueella sijaitsee viitisenkymmentä kesäasuntoa ja huvilaa. Vanhimmat huvilat ovat 1800-luvulta, mutta pääosin huvila-asutus on peräisin 1900-luvun alusta. Saaressa on satakunta palstaviljelmää kaupungilta vuokratulla maalla. Helsingin kaupunki omistaa noin 90 % Vartiosaaren 83 hehtaarin pinta-alasta ja myös pääosan ympäröivistä saarista.
 
==Lauttaliikenne Vartiosaareen==
Suomen Saaristokuljetus [http://www.suomensaaristokuljetus.fi/?cat=13 (aikataulut 2012)] liikennöi Vartiosaareen vapusta syyskuun puoliväliin saakka. Koulujen kesälomaikanakesäloma-aikana Vartiosaareen liikennöidään useampia kertoja päivässä Hakaniemestä, Herttoniemen rannasta, Laajasalosta ja Vuosaaren Aurinkolahdesta. Koulujen kesälomien ulkopuolella saareen liikennöidään perjantaisin, lauantaisin, sunnuntaisin ja maanantaisin. Saaren asukasyhdistyksellä on muutamia omia ja suosittuja veneitä.
 
Koko [[Suomi|Suomen]] ainoa [[rantaruttojuuri]]esiintymä löytyy Vartiosaaren etelärannalta; tämä kasvupaikka on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi.<ref>Ryttäri, Terhi: ''Rantaruttojuuri''. Teoksessa ''Uhanalaiset kasvimme''. Toim. Ryttäri, Terhi & Kettunen, Taina. Suomen ympäristökeskus, Helsinki 1997, s. 204.</ref>