Ero sivun ”Utajärven kirkko” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p + coord region
Kuvajärjestelyä: poistettu korjaustyökuva; lisätty 1 sisäkuva; kuvamäärittelyt pois ja kuvien paikkoja muutettu
Rivi 17:
|vuosi2 =
}}
[[KuvaTiedosto:Utajarvi church belltower.JPG|thumb|220px|Kellotapuli kirkon edessä]]
 
[[KuvaTiedosto:Utajärvi churchmilitary repairingcemetery.JPGjpg|thumb|220px|Kesän [[2009]]Sankarihautausmaa korjaustyötkirkon menossavieressä]]
[[Kuva:Utajärvi military cemetery.jpg|thumb|220px|Sankarihautausmaa kirkon vieressä]]
[[Kuva:Grave of Emanuel Kolström in Utajärvi.JPG|thumb|220px|Emanuel Kolströmin muistomerkki]]
[[Kuva:Utajarvi church belltower.JPG|thumb|220px|Kellotapuli kirkon edessä]]
 
'''Utajärven kirkko''' on [[Utajärvi|Utajärven]] evankelis-luterilaisen [[seurakunta|seurakunnan]] kirkko kuntakeskuksen länsipuolella, lähellä [[Valtatie 22|valtatietä 22]] [[Oulujoki|Oulujoen]] etelärannalla.
 
Rivi 35 ⟶ 31:
Kirkon muuttaminen uusgoottilaiseen asuun tehtiin rakentamisesta noin 130 vuoden kuluttua, pääosin ilmeisesti 4. helmikuuta – 7. lokakuuta 1894. Rakennusmestarina toimi [[Kaustinen|kaustislainen]] Juho Jaakko Kuorikoski eli Rauma. Teknisesti korjaus oli niin hyvä, ettei kirkko kaivannut mainittavaa kohennusta pitkään aikaan.
 
== Kirkon sisustus ja kalusto ==
==Kirkkotarha==
[[Tiedosto:Utajärvi church interior 02.jpg|thumb|left|Kirrkosalin etuosaa nähtynä urkuparvelta.]]
Kirkkotarhasta on hyvin vähän asiakirjatietoja varhaisilta ajoilta. Vuonna [[1833]] mitattiin 20 kapanalan suuruinen metsäalue kirkkotarhan tulevia tarpeita varten, mutta vasta vuonna [[1851]] laaditussa [[isojako|isonjaon]] kartassa kirkkotarha on merkitty 0,560 [[tynnyrinala]]n suuruisena kuusikulmiona kirkon läheisyyteen. Kirkkotarhan [[hautausmaa]]käytöstä oli luovuttu pääosin jo [[1779]], kun Utajärvi oli saanut Syväojanniemelle hautausmaa-alueen. Siksi mainitun kartan arvellaankin esittävän kirkon alkuperäistä rakennuspaikkaa. Kirkkotarhan järjestelyihin vaikutti myöhemmin eniten sankarihauta, joka suunniteltiin kirkon eteläpuolelle arkkitehti [[Uki Heikkinen|Uki Heikkisen]] johdolla. Sankarimuistomerkin [[reliefi]]n suunnitteli kuvanveistäjä [[Oskari Jauhiainen]], se paljastettiin [[9. toukokuuta]] [[1949]]<ref name=ssmm>{{kirjaviite| Tekijä=Antero Tuomisto| Vuosi= 1998 | Nimike= Suomalaiset sotamuistomerkit. Sotiemme muistomerkit Pähkinäsaaren rauhasta 1323 nykypäivään 1998| Julkaisija = Sotilasperinteen seuran julkaisu n:o 1, Kustannusosakeyhtiö Suomen Mies| Julkaisupaikka=Espoo | Tunniste = ISBN 952-9872-05-4 Sivu 292}}</ref>. Vuonna [[1958]] kirkon luoteispuolelle pystytettiin [[Karjala]]an jääneiden vainajien puna[[graniitti]]nen muistomerkki. Vanhasta kirkkotarhasta on jäljellä vain [[1852]] kuolleen kappalaisen Emanuel Kolströmin haudalle pystytetty valurautaristi kivipylväineen ja kettinkeineen kirkon kaakkoispuolella.
 
==Kirkon sisustus ja kalusto==
Kirkkoon ostettiin [[Siikajoki|Siikajoelta]] talollinen Antti Nikkilältä [[1779]] puusta ja raudasta valmistetut kynttiläkruunut. Seuraavana vuonna talollinen Pietari Haloselta ostettiin barokkiperinteinen kuusipiippuinen messinkikruunu. Kirkossa on myös alun perin 30-piippuinen suuriruhtinas [[Aleksanteri II (Venäjä)|Aleksanteri II:n]] 25-vuotisen hallituskauden muistokruunu vuodelta [[1880]]. Kirkkosalin alkuperäiset saarnatuoli, penkit ja [[Kuori (arkkitehtuuri)|kuori]]n kiinteä sisustus uusittiin vuoden 1894 suurten muutosten yhteydessä. Myöhemmin, vuonna [[1912]] hankittiin kaksi valurautaista lämmitysuunia Veljekset Friisin konepajalta [[Kokkola]]sta. Sähkövalaistus asennettiin [[1925]]. Vuonna [[1928]] hankittiin 9-äänikertaiset [[urut]] [[Kangasalan urkutehdas|Tulenheimon tehtaalta]] [[Kangasala|Kangasalta]]. Sotien jälkeen vuonna [[1948]] kirkkoon saatiin sähkölämmitys ja loistevalaisimet.
 
Rivi 46 ⟶ 40:
 
Kirkon alkuperäinen [[alttaritaulu]] vuodelta [[1838]] esitti Jeesuksen ylösnousemusta. Sen maalasi Muhoksen Laitasaaren kylän Koistilan tilan omistaja [[Jakob Wallin]]. Taulu paloi kirkon uudistamisen yhteydessä 1894 Siiran talon navetan mukana, jonne se oli siirretty korjaustöiden tieltä. Kirkon nykyisen alttaritaulun on maalannut taiteilija [[Olli Miettinen]] vuonna [[1949]], aihe on sama kuin Wallinin alkuperäisessä taulussa.
 
==Kirkkotarha==
[[KuvaTiedosto:Grave of Emanuel Kolström in Utajärvi.JPG|thumb|220px|Emanuel Kolströmin muistomerkki]]
Kirkkotarhasta on hyvin vähän asiakirjatietoja varhaisilta ajoilta. Vuonna [[1833]] mitattiin 20 kapanalan suuruinen metsäalue kirkkotarhan tulevia tarpeita varten, mutta vasta vuonna [[1851]] laaditussa [[isojako|isonjaon]] kartassa kirkkotarha on merkitty 0,560 [[tynnyrinala]]n suuruisena kuusikulmiona kirkon läheisyyteen. Kirkkotarhan [[hautausmaa]]käytöstä oli luovuttu pääosin jo [[1779]], kun Utajärvi oli saanut Syväojanniemelle hautausmaa-alueen. Siksi mainitun kartan arvellaankin esittävän kirkon alkuperäistä rakennuspaikkaa. Kirkkotarhan järjestelyihin vaikutti myöhemmin eniten sankarihauta, joka suunniteltiin kirkon eteläpuolelle arkkitehti [[Uki Heikkinen|Uki Heikkisen]] johdolla. Sankarimuistomerkin [[reliefi]]n suunnitteli kuvanveistäjä [[Oskari Jauhiainen]], se paljastettiin [[9. toukokuuta]] [[1949]]<ref name=ssmm>{{kirjaviite| Tekijä=Antero Tuomisto| Vuosi= 1998 | Nimike= Suomalaiset sotamuistomerkit. Sotiemme muistomerkit Pähkinäsaaren rauhasta 1323 nykypäivään 1998| Julkaisija = Sotilasperinteen seuran julkaisu n:o 1, Kustannusosakeyhtiö Suomen Mies| Julkaisupaikka=Espoo | Tunniste = ISBN 952-9872-05-4 Sivu 292}}</ref>. Vuonna [[1958]] kirkon luoteispuolelle pystytettiin [[Karjala]]an jääneiden vainajien puna[[graniitti]]nen muistomerkki. Vanhasta kirkkotarhasta on jäljellä vain [[1852]] kuolleen kappalaisen Emanuel Kolströmin haudalle pystytetty valurautaristi kivipylväineen ja kettinkeineen kirkon kaakkoispuolella.
 
== Lähteet ==
* Petterson, Lars 1962. Utajärven kirkko ja tapuli. Teoksessa: Korhonen, Arvi (toim.), Utajärven vaiheita. Muistojulkaisu kirkon 200-vuotisjuhlaan. Utajärven seurakunta. Kauppakirjapaino Oy, s. 145–247.
* {{kirjaviiteKirjaviite| Nimeke=Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet Osa 1. Pohjois-Pohjanmaan Seutukaavaliiton Julkaisu A:115|Tekijä=|Julkaisija=Oulu: Pohjois-Pohjanmaan Seutukaavaliitto|Vuosi= 1993|Tunniste=ISBN 951-9328-53-X | Sivu= 166}}
* {{Verkkoviite|Tekijä=|Nimeke=Utajärven kirkko |Ajankohta=|Osoite=http://www.utajarvenseurakunta.fi/perustiedot/kirkko |Julkaisija=Utajärven seurakunta |Luettu=28. kesäkuuta 2007}}
* {{Verkkoviite|Tekijä=Juhani Karanta |Nimeke=Pohjoispohjalaisia kirkkoja: Utajärven kirkko |Ajankohta=|Osoite=http://www.kirjastovirma.fi/kirkot/utajarvi/ |Julkaisija=KirjastoVirma |Luettu=28. kesäkuuta 2007}}