Ero sivun ”Aleksandria” versioiden välillä

Ensimmäiset Ptolemaiokset olivat suuria taiteen ja tieteen suosijoita. Heidän suojissaan kehittyi Aleksandriassa huomattava sivistystaso, jossa itämaiset perinteet sekoittuivat yhteen helleniläisen kanssa. Rakennusmestarit ja kuvanveistäjät täyttivät kaupunkia temppeleillä ja palatseilla, patsailla ja muilla kuvilla. Kreikkalaisen kauneusperinteen ohella ilmeni kaupunkikuvassa egyptiläinen suuri monumenttirakentamisen perinne. Samalla kukoisti aleksandrialainen runous ja tieteellinen tutkimus. Ptolemaios II perusti [[museion|''museionin']]', nykyisten museoiden esikuvan, joka kohosi lähelle hallituspalatsia. Siellä tekivät työtään joukko oppineita miehiä. Heitä varten koottiin suuri [[Aleksandrian kirjasto]], jota säilytettiin osaksi ''museionissa'' ja osaksi myös ''serapeionissa''. "Seitsemälläkymmenellä tulkitsijalla" käännätettiin Vanhan testamentin kirjat heprean kielestä kreikaksi. Paljon hieroglyfikirjoituksia koottiin muinaisegyptiläisen pappissivistyksen ajoilta. Tunnettuja tutkijoita oli mm. [[Manetho|Maneton]], joka tutki Egyptin vanhinta historiaa, [[Eratosthenes|Eratostenes]], eräs tähtitieteen perustajista, ja [[Eukleides]], joka kirjoitti geometrian oppikirjan, jota käytettiin vielä 1900-luvullakin.<ref name="sjögren"/>

 

 

Persialaiset valtasivat kaupungin vuonna 619. Vaikka Bysantin [[Herakleios]] sai kaapattua kaupungin takaisin vuonna 629, arabit valtasivat sen uudelleen neljäntoista kuukauden piirityksen jälkeen vuonna 641. Tämän jälkeen kaupungin merkitys alkoi vähentyä mihin vaikutti myös Kairon perustaminen vuonna 969, jolloin kaupunki jäi poliittisen vallan kannalta syrjään.