Ero sivun ”Ikoni” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kh, wl |
|||
Rivi 9:
== Ortodoksiset ikonit ==
Kirkon varhaiskaudella ikoniksi ymmärrettiin laajassa merkityksessä kaikki kuvat, mutta sittemmin on tehty ero liikuteltavien ikonien, ja enemmän
Ikonimaalauksen pohjana käytetään puuta tai muuta sopivaa materiaalia. Ikoni voidaan maalata myös esimerkiksi lasipinnalle tai pyhäinkuva voidaan valmistaa
Ikoni voi olla myös painettu kuva. Kuva voidaan koristella [[Lehtikulta|kultauksella]]. Erityisen tärkeitä ikoneita voidaan myös peittää erillisellä
Ikoni ei ole perinteinen taide-esine, kuten esimerkiksi [[taulu]], vaan se on uskonnon harjoittamiseen käytettävä esine. Ikonit ovat väreihin puettua [[teologia]]a. Ne välittävät ortodoksista uskonoppia ja sanomaa rukoilijalle tai katsojalleen siinä missä kirjoitettu sanakin.<ref name="OrtSanasto"/> Ortodoksikirkossa ikoneista koostuvaa alttariseinää kutsutaan [[ikonostaasi|ikonostaasiksi]].
Rivi 22:
=== Ikoniteologia ===
Ikonin [[teologia]] perustuu kuvan ja
▲Ikonin [[teologia]] perustuu kuvan ja alkukuvan suhteeseen. [[Basileios Suuri|Basileios Suuren]] maksiimi on tiivistelmä ikoniteologiasta: "Kuvalle (kr. eikon) osoitettu kunnioitus palautuu alkukuvalle (kr. prototypon)."<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Horst Woldemar Janson,Anthony F. Janson | Nimeke = History of Art: The Western Tradition| Vuosi = 2003| Luku = Primary Sources for Part Two| Sivu = 964| Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Prentice Hall Professional| Tunniste = | www = https://books.google.fi/books?id=MMYHuvhWBH4C&pg=PT386&lpg=PT386&dq=basil+the+great+honor+of+the+image&source=bl&ots=q9DPU4ibYP&sig=tzN4nkM5dcI2agoBlGNxaz2-5zw&hl=fi&sa=X&ved=0ahUKEwirgZvR-_7OAhXDiCwKHZ7jAL0Q6AEITzAS#v=onepage&q&f=false | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 8.9.2016 | Kieli = }}</ref>
=== Ikonien kuvaustavasta ===
Ikoneilla on tärkeä kulttuurimerkitys ja samalla ne ovat venäläisen [[Kuvataide|kuvataiteen]] alku. Ikonissa ihmisen ruumiillisia tuntomerkkejä ei esitetä tavallisen [[muotokuva]]n tapaan, ei siis esitetä ihmisen maallisia kasvoja vaan hänen kirkastuneet, ikuiset kasvonsa, jolloin katoavan ruumiin aistillinen ulkonäkö jää pois.<ref>Ouspensky; Ikoni ja sen sanoma, 1979, s. 1 </ref>▼
Ikoni ei myöskään esitä ongelmia, vaan se vastaa niihin.
▲Ikoneilla on tärkeä kulttuurimerkitys ja samalla ne ovat venäläisen kuvataiteen alku. Ikonissa ihmisen ruumiillisia tuntomerkkejä ei esitetä tavallisen [[muotokuva]]n tapaan, ei siis esitetä ihmisen maallisia kasvoja vaan hänen kirkastuneet, ikuiset kasvonsa, jolloin katoavan ruumiin aistillinen ulkonäkö jää pois.<ref>Ouspensky; Ikoni ja sen sanoma, 1979, s. 1 </ref>
▲Ikoni ei myöskään esitä ongelmia, vaan se vastaa niihin. Niinpä ikonitaiteessa kärsimystä ei esitetä sen raadollisessa muodossa [[Kuva#Kuvakäsitykset eri aikoina|länsimaisen kuvausperinteen]] kaltaisesti, vaan kuvataan, kuinka kärsimykseen on suhtauduttava. Ikonin tarkoituksena on ohjata ihmisen kaikki tunteet ja ymmärrys kirkastumisen tielle. Ikonissa ja pyhän ihmisen elämäkerrassa yksilöllisyys ei ole tärkeää, vaan ihmisen nöyryys hänen saamansa kuorman kantajana.<ref> Ouspensky 1979, s. 2–4 </ref>
=== Ikonitaiteen tilakonventiot ===
Ikonimaalareiden ammattikielessä ikonin tausta on nimeltään valo. Ikonitaiteessa tilan luojana on käytössä käännetty [[perspektiivi]], joka puolestaan saa aikaan tunteen laajasta [[Horisontti|horisontista]]. Käännetyssä perspektiivissä [[katoamispiste]] ei ole kuvan syvyyssuunnassa, vaan kuvan edessä, oikeastaan katsojassa itsessään. Ihminen on ikään kuin alkamassa tietä, joka ei etäänny kuvan syvyyteen, vaan aukeaa hänen eteensä koko rajattomuudessaan. Käännetty perspektiivi ei vedä katsetta mukaansa, vaan pysäyttää sen, estää sen etenemästä kuvan syvyyssuuntaan ja keskittää tarkkaavaisuuden kuvaan sinänsä.▼
▲Ikonimaalareiden ammattikielessä ikonin tausta on nimeltään valo. Ikonitaiteessa tilan luojana on käytössä käännetty [[perspektiivi]], joka puolestaan saa aikaan tunteen laajasta horisontista. Käännetyssä perspektiivissä katoamispiste ei ole kuvan syvyyssuunnassa, vaan kuvan edessä, oikeastaan katsojassa itsessään. Ihminen on ikään kuin alkamassa tietä, joka ei etäänny kuvan syvyyteen, vaan aukeaa hänen eteensä koko rajattomuudessaan. Käännetty perspektiivi ei vedä katsetta mukaansa, vaan pysäyttää sen, estää sen etenemästä kuvan syvyyssuuntaan ja keskittää tarkkaavaisuuden kuvaan sinänsä.
=== Jumalanäidin merkitys ikoneissa ===
[[Jumalanäiti|Jumalanäidin]] keskeinen merkitys ikoneissa on johdettavissa [[kaanon|kanonisen]] kuvan [[dogmatiikka|dogmaattisesta]] selityksestä, joka periytyy vuodelta 787 yleisen kirkolliskokouksen ikoneja käsittelevästä opista ja on esitetty tiivistetysti niin sanotussa ´Kontakkiveisussa`, joka kuuluu näin:▼
{{Sitaatti|''Isän kuvaamaton sana tultuaan lihaksi sinusta, oi Jumalansynnyttäjä, tuli kuvattavaksi ja jälleen kaunistettuaan muinoin turmeltuneen kuvan yhdisti sen jumalalliseen kauneuteen. Tunnustaen pelastuksen me sitä töin ja sanoin julistakaamme''.
▲Jumalanäidin keskeinen merkitys ikoneissa on johdettavissa [[kaanon|kanonisen]] kuvan [[dogmatiikka|dogmaattisesta]] selityksestä, joka periytyy vuodelta 787 yleisen kirkolliskokouksen ikoneja käsittelevästä opista ja on esitetty tiivistetysti niin sanotussa ´Kontakkiveisussa`, joka kuuluu näin:
Tässä on tärkeää se, ettei sitä osoiteta Pyhän Kolminaisuuden jollekin [[Kolminaisuusoppi|persoonalle]] vaan Jumalanäidille. Se on Jumalan ihmiseksi tulemista koskevan
▲{{Sitaatti|''Isän kuvaamaton sana tultuaan lihaksi sinusta, oi Jumalansynnyttäjä, tuli kuvattavaksi ja jälleen kaunistettuaan muinoin turmeltuneen kuvan yhdisti sen jumalalliseen kauneuteen. Tunnustaen pelastuksen me sitä töin ja sanoin julistakaamme''. <ref>Ouspensky 1979, s. 5.</ref>}}
▲Tässä on tärkeää se, ettei sitä osoiteta Pyhän Kolminaisuuden jollekin [[Kolminaisuusoppi|persoonalle]] vaan Jumalanäidille. Se on Jumalan ihmiseksi tulemista koskevan dogmin liturginen, rukouksenomainen ilmaus.
=== Ihmeitätekevät ikonit Suomessa ===
Ortodoksisessa kirkossa jokaista siunattua ikonia pidetään potentiaalisesti ihmeitätekevänä. Ikonille osoitetaan kunnioitusta, koska siinä kuvatun pyhän uskotaan olevan läsnä
▲Ortodoksisessa kirkossa jokaista siunattua ikonia pidetään potentiaalisesti ihmeitätekevänä. Ikonille osoitetaan kunnioitusta, koska siinä kuvatun pyhän uskotaan olevan läsnä näissä kuvissa; ihmetekojen uskotaan osoittavan pyhän läsnäolon erityisen selvästi näissä kuvissa.<ref name="ikon2-2013-Sokra"/> Sanatarkasti ihmeitätekevänä Suomen ortodoksinen kirkko pitää kuutta Jumalanäitiä esittävää pyhäinkuvaa, jotka ovat todistetusti toimineet yhden tai useamman ihmeeksi koetun tapahtuman välikappaleena. Nämä pyhäinkuvat luetaan kirkon kallisarvoisimpiin hengellisiin aarteisiin.<ref name="ikon2-2013-Arseni"/> Yleisemminkin ortodoksisessa perinteessä on paljon juuri Jumaläidin ihmeitätekeviä ikoneita.<ref name="ikon2-2013-Sokra"/> Kuvien välityksellä toteutuneita ihmeitä pidetään Jumalan rakkauden merkkeinä, vaikka teot olisivat itsessään luonnonlakien mukaisia.
Ihmeitätekevistä ikoneista neljää säilytetään [[Heinävesi|Heinävedellä]], yhtä [[Helsinki|Helsingissä]] ja yhtä [[Kuopio]]ssa. [[Valamon luostari (Heinävesi)|Heinäveden Valamon luostarissa]] sijaitsevat [[Konevitsan Jumalanäiti]], [[Valamon Jumalanäiti]] (1878) ja [[Suloisesti suuteleva Jumalanäiti]] -ikonit. Heinäveden [[Lintulan luostari]]ssa on ihmeitätekevä [[Jerusalemin Jumalanäiti]] (1920-luku). Helsingin [[Uspenskin katedraali|Uspenskin katedraalissa]] on [[Kozelštšanin Jumalanäiti|Kozelštšinan Jumalanäidin ikoni]], joka nousi suureen julkisuuteen sen tultua varastetuksi kesäkuussa 2010. Kuopiossa sijaitsevan [[Suomen ortodoksinen kirkkomuseo|Suomen ortodoksisen kirkkomuseon]] keskeisimpiä ikoneita on puolestaan ajallisesti ensimmäisen [[akatistos]]hymnin aiheeseen perustuva ihmeitätekevä, ja kuva-aiheeltaan harvinainen ''Jumalanäidin ylistys -ikoni'' eli [[Jumalanäidin Akatistos -ikoni]] (1700-luvun puoliväli). <ref name="ikon2-2013-Arseni"/><ref name="Kaaoksesta_kokoelmiksi"/>
| |||