Ero sivun ”Yhteistoimintamenettely” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 14:
On syytä huomioida, että tutkimuksessa on esitetty kriittisiä näkökohtia yhteistoimintamenettelyn tosiasiallisista funktioista ja seuraamuksista. Esimerkiksi Mannevuo on huomauttanut, että tosiasiassa yhteistoimintamenettely on käytännössä muodostunut tehostamis- ja irtisanomistoimenpiteeksi(Mannevuo 2015,
209). <ref> {{
| Nimeke = Affektitehdas. Työn rationalisoinnin historiallisia jatkumoita| Julkaisija = Turun yliopisto | Vuosi = 2015
| Tekijä = Mannevuo Mona | Suomentaja =
| Luku = | Sivu = | Sivut = | Selite = Väitöskirja
| Julkaisupaikka = Turku | Tunniste = | Isbn =ISBN 978-951-29-6133-7 (Painettu) |
ISBN 978-951-29-6134-4 (PDF) |
| www = | www-teksti = https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/113529/AnnalesC406Mannevuo.pdf?sequence=2| Tiedostomuoto =
| Viitattu = 6.9.2016| Kieli = }} </ref>
==Edustajat==
Työntekijöitä yt-neuvotteluissa edustavat tyypillisesti työntekijöiden tai työntekijäryhmien valitsemat luottamusmiehet (luottamushenkilöt). Yhtä henkilöä koskevien muutosten osalta henkilö itse voi käydä yt-neuvotteluja (esimies-alais keskustelut). Työntekijä voi halutessaan pyytää neuvotteluihin luottamusmiehen, luottamusvaltuutetun tai muun avustajan. Työnantajapuolella yt-neuvotteluihin osallistuvat tyypillisesti yrityksen henkilöstöhallinnon edustajat, henkilöstöpäälliköt ja -johtajat sekä työnantajan lakiasioista vastaavat. Ay-liitot tai työvoimaviranomaiset eivät osallistu yt-neuvotteluihin (ei määräystä yt-laissa), mutta niitä voidaan kuulla tarvittaessa. Osallistujien määrä voi vaihdella suuresti: mitään rajaa osallistujamäärälle ei ole.
| |||