Ero sivun ”Etruskit” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
niputetaan osioita kulttuuri-osioksi
→‎Alue ja kaupungit: lauseiden järjestelyä
Rivi 36:
==Alue ja kaupungit==
{{Pääartikkeli|[[Etruria]]}}
Etruskien ydinalue oli [[Etruria]] nykyisen [[Toscana]]n kohdalla, ja laajimmillaan heidän alueensa ulottuivat [[Po]]-joelta [[Campania]]an. Pohjoisessa vastaan tulivat [[keltit]], etelässä [[antiikin Kreikka|kreikkalaiset]] siirtokunnat. Etruria muodostui hajanaisesta joukosta kaupunkivaltioita, joita yhdistivät kieli, uskonto ja yhteiskunnalliset olot.<ref name="pikkujättiläinen" /> Tärkeimpiä kaupunkeja olivat [[Veji]], [[Tarquinia]], [[Caere]], [[Populonia]] ja [[Vetulonia]].<ref>{{Verkkoviite| Osoite= http://oncampus.richmond.edu/academics/classics/students/belanger/cervetarquin.html | Nimeke = The Etruscan Tombs at Cerveteri and Tarquinia | Julkaisija = Richmond University}}</ref> Kaupunkivaltioiden pinta-alat vaihtelivat huomattavasti. Etelässä keskukset olivat tiheässä, joten alueetkin jäivät pieniksi. [[Volterra]]n alueella oli enemmän tilaa, mutta maasto oli vähemmän tuottoisaa.<ref name="nielsen-40" /> Pinta-alaltaan suurin kaupunki oli Veji, 242 hehtaaria.<ref name="nielsen-40">Nielsen ym. 2003, s. 40.</ref>
 
Etrurian tärkeimpiä kaupunkeja olivat [[Veji]], [[Tarquinia]], [[Caere]], [[Populonia]] ja [[Vetulonia]].<ref>{{Verkkoviite| Osoite= http://oncampus.richmond.edu/academics/classics/students/belanger/cervetarquin.html | Nimeke = The Etruscan Tombs at Cerveteri and Tarquinia | Julkaisija = Richmond University}}</ref> Pinta-alaltaan suurin kaupunki oli Veji, 242 hehtaaria.<ref name="nielsen-40">Nielsen ym. 2003, s. 40.</ref> Etruskit rakensivat kaupunkinsa usein kukkuloiden ja jyrkänteiden harjalle, missä niitä oli helppo puolustaa.<ref>Nielsen ym. 2003, s. 34.</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://plaza.fi/matkalaukku/eurooppa/italia/umbria/orvieto-kaupunki-kukkulan-huipulla | Nimeke =Orvieto - Kaupunki kukkulan huipulla| Tekijä = Hanna Näsänen| Ajankohta = 8.1.2009| Julkaisija =Plaza.fi | Viitattu = 24.3.2013 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.domspe.org/etruscans/obsession.html | Nimeke =Obsession with Death | Tekijä = Kozlowski, Jaime | Ajankohta = | Julkaisija =Domspe.org | Viitattu = 24.3.2013 }}</ref> Villanova-kaudella kylät sijaitsivat vielä useimmiten taloryhminä kaupunkikukkulan laidoilla. Kylissä oli olkikattoisia soikeita, pyöreitä ja pitkulaisia taloja. 700-luvun eaa. lopulla nämä kylät hylättiin, ja asutus siirtyi kukkulan tai tasangon keskukseen. Kukkuloiden harjoilla sijainneiden kaupunkien katuverkostot oli usein suunnattu tarkasti pohjois-eteläsuuntaisesti, mutta joskus kaupungin eri osien katuverkosto noudattaa maaston ja entisten teiden suuntia. Kaupunginmuureja alettiin rakentaa kun Rooman ja gallien vaara paheni 300-luvulla eaa.<ref>Nielsen ym. 2003, s. 35–38.</ref>
 
Etruskien kaupunkienvälisiä teitä ei ole kartoitettu kovinkaan hyvin, ja niiden reitit ovat usein arvuuttelun varassa. Kallioihin louhitut tiet on helppo tunnistaa etruskilaisiksi. Etruskien tiet joutuivat usein noudattamaan maaston asettamia rajoja. Roomalaiset vetivät Etrurian läpi sotilasteitään 200- ja 100-luvulla eaa.<ref>Nielsen ym. 2003, s. 40–41.</ref>