Ero sivun ”Etruskit” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Historia: lisää
Rivi 18:
Jo noin 1100 eaa syntyi varhaisetruskilaisena pidetyn [[Villanovan kulttuuri]]n varhaismuoto aiemman [[Terramaren kulttuuri]]n tilalle. Tämä johtui Keski-Euroopasta tapahtuneesta esikelttien ja kelttien kansainvaelluksesta. Villanovan kukoistus oli noin 900-700 eaa.<ref>{{Verkkoviite| Osoite=http://artandpainting.net/Etruscan_Art-style-2-93.aspx| Nimeke = Etruscan Civilization| Julkaisija = Art & Painting}}</ref>. Villanovan kulttuuri syntyi muun muassa Keski-Euroopan [[keltit|kelttien]] [[uurnakenttäkulttuuri]]n ja 750 eaa alkaneen Keski-Euroopan ensimmäisen rautakulttuurin, [[Hallstattin kulttuuri]]n pohjalta. Kreikan saariston [[Lemnos|Lemnoksella]] väitetään esiintyneen etruskien tyylistä kulttuuria. Näiden välillä onkin paljon yhtäläisyyksiä. Luultavasti etruskiperinteessä oli myös alueella aiemmin asuneiden varhaiskivikautisten, neoliittisten ja kuparikautisten väestöjen kulttuuria.<ref>{{Verkkoviite| Osoite= http://history-world.org/etruscans.htm | Nimeke = Robert Guisepi 2002. ETRUSCANS. A History of the Etruscan people including their cities, art, society, rulers and contributions to civilization}}</ref>
 
EtruskikulttuuriEtruskiyhteiskuta oliperustui leimallisestikaupunkivaltioille. kaupunkikulttuuriNiiden kehitys on mahdollisesti käynyt aristokraattisesta monarkiasta 500-luvun eaa. Kaupunkienjälkipuoliskon diktatuurivaiheen kautta aristokraattiseen demokratiaan. Kaupunkivaltiot saattoivat välillejoskus syntyiliittoutua ajoittainkeskenään löyhiäsotien liittojaaikana, joissamutta uskonnollisetne näkemyserotmyös olivatsotivat yhtenätoisiaan vaikuttimenavastaan. Roomalaisten lähteiden mukaan 12 johtavaa etruskikaupunkia muodosti liiton, ''dodekapoliksen'', jonka johtajat kokoontuivat vuosittain [[Volsinii]]hin.<ref>Nielsen ym. 2003, s. 14–15.</ref> Kaupunkivaltioita hallitsivat alun perin etruskikuninkaat (''lucumot''), joiden valta kuitenkin siirtyi ajan kuluessa osittain yläluokan käsiin.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Brockhampton dictionary of archaeology| Julkaisija = Brockhampton press| Vuosi = 1997| Sivut = 76-7776–77| Selite = | Julkaisupaikka = London| Isbn = 1-86019-718-3| Kieli = {{en}}}}</ref>
 
Rooma oli 500-luvulla eaa. roomalaisen historiankirjoituksen mukaan etruskivallan alla. Rooman viidenneksi kuninkaaksi nousi rauhanomaisesti etruskilainen [[Tarquinius Priscus]], jonka poika tai pojanpoika [[Tarquinius Superbus]] oli kaupungin seitsemäs kuningas ja samalla viimeinen etruskikuningas. Etruskivallan aika oli Roomassa kukoistuksen aikaa.<ref>Nielsen ym. 2003, s. 15–16.</ref> Etruskit kehittivät Roomaa sekä rakentamalla sen keskustaa että kehittämällä kauppaa. Kaupungin viemärijärjestelmä ''Cloaxa Maxima'' on etruskien rakentama. Lähellä Forumia oli etruskien kauppakortteli Vicus Tuscus. Etruskikuninkaat nostivat Etrurian tapaan Roomassa etuoikeutetun hallitsevan luokan, patriisit. Etruskit ja patriisit liittoutuivat yhteen alempia yhteiskuntaluokkia vastaan.<ref name="cas" /> Lopulta kuitenkin etruskivalta ja kuningasvalta Roomassa päättyi, kun roomalaiset kyllästyivät kuningas Tarqinius Superbuksen tyrannimaiseen johtamiseen.<ref>{{Kirjaviite| Nimeke = Rooman kuningasaika| Julkaisija = Karisto| Vuosi =2001| Tekijä = Pekka Tuomisto| Suomentaja =| Luku = | Sivu = | Sivut = 212, 221, 260-267, 279| Selite =| Julkaisupaikka = Hämeenlinna| Tunniste = | Isbn =951-23-4212-X}}</ref>
 
EtruskienVälimeren kaupalla vaurastuneiden etruskien valta oli Italiassa suurimmillaan 500-luvun lopulla eaa., mutta se alkoi vähetä 400- ja 300-luvuilla eaa. kreikkalaisille ja [[Gallit|galleille]] kärsittyjen tappioiden myötä.<ref>Nielsen ym. 2003, s. 1615–16.</ref> Roomalaiset valloittivat 396 eaa. [[Veji]]n ja seuraavan vuosisadan aikana myös muut tärkeät etruskikaupungit. Etruskit roomalaistuivat lähes täysin ajanlaskun alkuun mennessä.<ref name="pikkujättiläinen" /> Etruskinkielisiä piirtokirjoituksia tai tyypillisiä hautoja ei ole löydetty enää ajanlaskun alun ajoilta. Roomassa eli tosin vielä senkin jälkeen etruskiylimyksiä ja etruskilaisia ennustajapappeja.<ref>Nielsen ym. 2003, s. 17.</ref>
 
==Alue ja kaupungit==