Versio 12. helmikuuta 2016 kello 20.16 muokkaa Risukarhi (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, IP-estoista vapautetut 84 888 muokkausta p →‎Merenlahden täyttö: - w-fix ← Vanhempi muutos		Versio 1. syyskuuta 2016 kello 05.06 muokkaa kumoa Vadelmavene (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 4 115 muokkausta kruunusillat ja kh Uudempi muutos →
Rivi 16: Nykyisin Helsingin virallisessa aluejaossa ei ole Hakaniemi-nimistä osa-aluetta eikä ole yksiselitteisesti määriteltävissä, kuinka laajaa aluetta nimi tarkoittaa. Koska alueella on täytetty merenlahtia ja salmia, ei Hakaniemeä myöskään enää ole niemenä alkuperäisessä, aikoinaan selvästi tunnistettavassa muodossaan. Yleensä Hakaniemeksi käsitetään [[Hakaniemen tori]] lähialueineen. Tällöin siihen kuuluvat [[Siltasaari\|Siltasaaren]] osa-alueen itäosa sekä eteläisin osa [[Linjat (Helsinki)\|Linjojen]] osa-alueesta; toisinaan siihen luetaan myös [[Merihaka]]. [[Hakaniemen metroasema]] sijaitsee osittain Siltasaaren, osittain Linjojen alueella. Aluella kulkeva Hakaniemenranta-niminen katu alkaa Siltasaarenkadulta ja ulottuu Merihakaan saakka, jonka se kiertää rantaa pitkin, itäisimmältä osaltaan kävelykatuna. Tämän rantakadun varrella on myös [[Maailman rauha (patsas)\|Maailman rauha]] -veistos, jonka läheisyydessä olevalta laiturilta on kesäisin vesiliikenneyhteys [[Korkeasaari\|Korkeasaareen]]. Alun perin Hakaniemi oli kuitenkin selvästi mereen pistävä niemi, joka sijaitsi nykyisen Hakaniemen torin ja Merihaan välisellä alueella. Siltasaaresta sen erotti nykyisen torialueen poikki kulmittain kulkenut kapeahko salmi. Niemessä oli 1700-luvun lopulla eläinten laitumena käytetty haka, nimeltään Generalshagen, ja laidunhaan vuoksi niemi sai jo tuolloin nimen Hagnäs. Nimen suomenkielisenä vastineena oli 1880-luvulla Hagnääsi ja vuodesta [[1909]] Hakaniemi. Tämän niemen mukaan ovat saaneet nimensä: muun muassa [[Hakaniemen kauppahalli]], Hakaniemenkatu, Hakaniemenkuja, [[Hakaniemen metroasema]], Hakaniemen puisto, Hakaniemenranta, [[Hakaniemen silta]], [[Hakaniemen tori]] ja Hakaniemen torikatu. * [[Hakaniemen kauppahalli]] * Hakaniemenkatu * Hakaniemenkuja * [[Hakaniemen metroasema]] * Hakaniemen puisto * Hakaniemenranta * [[Hakaniemen silta]] * [[Hakaniemen tori]] * Hakaniemen torikatu ==Historia== Rivi 32 ⟶ 22: ===Merenlahden täyttö=== Vuonna 1651 rakennettiin ensimmäiset sillat Töölönlahden poikki Vironniemeltä ([[Kruununhaka\|Kruununhaasta]]) [[Vanhakaupunki (Helsinki)\|Vanhaankaupunkiin]] johtavaa tietä varten. Kun sillat vuonna [[1832]] jälleen kerran uusittiin, saivat lahdessa olevat saaret nimet Iso Siltasaari ja Pikku Siltasaari. Siltavuorelta Isoon Siltasaareen johtavaa siltaa kutsuttiin Pitkäksisillaksi ja Pikkusiltasaaren yli johtavaa siltaa Pikkusillaksi. Vuonna 1886 alettiin nykyisen torin kohdalla ollutta, siihenastista Siltasaarta sen pohjois- ja itäpuolisesta manneralueesta (johon myös siihenastinen Hakaniemi oli kuulunut) erottanutta meren salmea täyttää Sörnäisten satamasta saadulla ruoppausmassalla. Täyttömaan mereen valumisen estämiseksi rakennettiin lahden poikki pato maasta, kivistä ja kuusenrungoista. Pian täytön alettua pato antoi periksi. Koska ruoppausmassaa oli runsaasti saatavilla, päätettiin rakentaa uusi pato kauemmaksi lahdelle. Vuonna [[1891]] Pikkusilta oli yhä jäljellä, mutta se oli jäänyt kuivalle maalle. Torialue kuivui hitaasti ja alueen yli täytyi kulkea [[pitkospuut\|pitkospuita]] pitkin. Vasta vuoden [[1897]] jouluksi pääsivät torikauppiaat aloittamaan myynnin alueella. ===Työväen koti=== [[File:I.K._Inha,_Helsinki_d2005_132_717_(16184892099).jpg\|thumb\|left\|Näkymä Siltasaareen vuodelta 1908. Kuvan keskellä työväentalon torni.]] [[1800]]-luvulle asti Hakaniemi oli vain rauhallinen laidunmaa eli ''haka''. Kaupunki alkoi säädellä rakentamista Pitkänsillan pohjoispuolella 1820-luvulta lähtien. Vuonna [[1846]] valmistui alueen jakaminen huvila- ja teollisuustonteiksi, jotka kaupunki antoi vuokralle pitkäaikaisin sopimuksin. Kauempana olevat maat jaettiin viljelys- ja laidunmaiksi. Vuosisadan lopulla [[Helsinki]] alkoi kuitenkin teollistua voimakkaasti ja [[Sörnäinen\|Sörnäisen]] alueelle ilmestyi tehtaita. Samaan aikaan keskustan nousevat vuokrat ajoivat työväen ulos, ja [[Pitkäsilta\|Pitkänsillan]] toisella puolella sijaitsevasta Hakaniemestä tuli pian suosittu asuinalue. Pitkästäsillasta tuli pian symboli keskustan [[porvaristo]]n ja pohjoisen [[Työväki\|työväen]] luokkaerosta. Ammattiliittojen kotina toiminut Hakaniemi värjäytyi punaiseksi ja [[Hakaniemen tori]]lla järjestettiin monta mielenosoitusta. Vuonna 1906 [[Viaporin kapina]]n aikana siellä tapahtui niin sanottu [[Hakaniemen mellakka]], jota on pidetty Suomen ensimmäisenä punaisten ja valkoisten kaartien yhteenottona. Punaisten vallankumousta suunniteltiin myöhemmin Säästöpankinrannassa olleessa "Graniittilinnassa", eli [[Helsingin työväentalo]]ssa [[Otto Wille Kuusinen\|Otto Wille Kuusisen]] ja [[V. I. Lenin]]in johdolla.{{lähde}} [[Suomen sisällissota\|Suomen sisällissodan]] alkamishetkenä pidetään sitä, kun illalla 26. tammikuuta 1918 työväentalon torniin nostettiin punainen lyhty vallankumouksen merkiksi. ===Myöhemmät vaiheet=== Sotien jälkeen puiset ~~[[talo]]t~~talot korvattiin monikerroksisilla tiili- ja kivitaloilla, yhä useammat yritykset ja valtion laitokset muuttivat alueelle, ja 40 000 asukkaan väkiluku kääntyi hiljalleen laskuun. Asukaskadon pysäyttämiseksi Hakaniemen viereen rakennettiin [[Merihaka]], [[Itä-Pasila]]n tyyppinen "betonilähiö". Asukaskato kuitenkin jatkui, ja [[1980]]-luvun taitteessa asukkaita koko [[Kallio (Helsinki)\|Kallio]]ssa oli enää 20 000. [[Helsingin metro]]n saapuminen vuonna [[1982]] ei myöskään sanottavammin auttanut.{{lähde}} === Tulevaisuus === Elokuussa 2016 päätettiin toteuttaa [[Kruunusillat]]-hanke, joka sisältää kymmenen kilometrin mittaisen [[Helsingin raitioliikenne\|raitiotieyhteyden]] ja kolme uutta siltaa [[Helsingin keskusta]]n, Hakaniemen ja [[Yliskylä\|Yliskylän]] välille. Siltojen rakennus alkaa vuonna 2018.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://yle.fi/uutiset/suomen_pisin_silta_rakenteille_2018__helsingin_valtuusto_hyvaksyi_kruunusillat/9135165 \| Nimeke = Suomen pisin silta rakenteille 2018 – Helsingin valtuusto hyväksyi Kruunusillat\| Tekijä = Kettunen, Katriina\| Ajankohta = 31.8.2016\| Julkaisu = Yle Uutiset\| Viitattu = 31.8.2016 }}</ref> == Lähteet == {{Viitteet}} * Mauri Virtanen (toimittanut): Siltasaari - ennen ja nyt. Helsinki 1993 ISBN 952-90-5088-7. * Helsingin kadunnimet. Helsinki 1981 ISBN 951-771-220-0.

Ero sivun ”Hakaniemi” versioiden välillä