|
==Rajavyöhyke==
Rajan molemmin puolin on rajavyöhyke, jolla oleskelu on luvanvaraista. Suomen puolella rajavyöhyke on paikoin vain noin 100 metriä, enintään 3 km (merellä 4 km) leveä. Vyöhyke on merkitty maastoon keltaisin tauluin, puihin maalatuin keltaisin renkain ja muovinauhoin, ja vesistössä keltaisin poijuin, viitoin ja tauluin.<ref name="etelasaimaa"/><ref name="rajavyohyke"/> Virmajärvellä rajavyöhyke on rajattu niin, että järven rannassa voi vierailla katsomassa Suomen ja EU:n manneralueen itäisintä pistettä.<ref name="virmajarvi1"/><ref name="virmajarvi2"/>
==Liikenne==
Rajan ylittävä liikenne on nykyisin vilkasta. Itärajan ylittää yli 10 miljoonaa matkustajaa vuodessa.<ref name="aamulehti"/> Rekkaliikenne on ajoittain ruuhkautunut: vuonna 2008 rekkajonot [[Vaalimaa]]n raja-asemalle Suomen puolella venyivät ajoittain yli 50 kilometrin pituisiksi.<ref name="ksml"/><ref name="ely"/>
Venäjän[[Venäjä]]n Suomea vastaan olevan osan aika on tunnin edellä Suomen aikaa, mutta Suomi käyttää kesäaikaa mutta Venäjä ei, joten Suomen kesäaikaa käyttäessä rajan yli mentäessä ei tarvitse siirtää kelloa.
==Historia==
{{Pääartikkeli|[[Suomen rajamuutokset]]}}
Nykyinen raja periytyy useista eri sopimuksista eri aikakausilta. Vanhimmat yhä voimassaolevat rajaosuudet ovat peräisin Ruotsin[[Ruotsi]]n ja Venäjän[[Moskovan Venäjä|Venäjä]]n rajasta [[Kainuu]]ssa ([[Täyssinän rauha]] 1595) ja Ilomantsissa Virmajärveltä pohjoiseen ([[Stolbovan rauha]] 1617).<ref name="tayssina"/><ref name="virmajarvi1"/>
Suomen siirtyessä osaksi Venäjää[[Venäjän keisarikunta|Venäjä]]ä ([[Haminan rauha]] 1809) raja jäi voimaan [[Suomen suuriruhtinaskunta|Suomen suuriruhtinaskunnan]] ja muun Venäjän rajana. Autonomian aikana tehtiin muutamia rajajärjestelyjä (1812, 1833, 1842 ja 1866). Vuoden 1833 rajanjärjestelyn mukaan raja kohtaa Norjan rajan "Mutkavaaralla" (Muotkavaaralla), jossa näiden valtioiden rajapyykki nykyäänkin sijaitsee.<ref name="tatila"/>
Suomen itsenäistyttyä rajasta tuli jälleen itsenäisten valtioiden raja. [[Tarton rauha]]ssa (1920) siirrettiin [[Petsamo]] [[Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta|Venäjä]]stä osaksi Suomea. Rajan itäpuolinen valtio vaihtui [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitoksi]] vuonna 1922.
Neuvostoliitto yksipuolisesti kumosi rauhansopimuksen aloittaessaan [[Moskovantalvisota|talvisodan]] rauhansopimushyökkäyksellä (1940)|Suomeen 1939. [[Moskovan rauhassarauha]]ssa (1940) Suomi luovuttijoutui Neuvostoliitolleluovuttamaan alueita[[Suomenlahden Karjalassaulkosaaret]], Suomenlahdennoin ulkosaaretpuolet [[Karjalan historiallinen maakunta|historiallisen Karjalan]] siihenastisesta alueesta, samoin siihenastiset [[Sallan–Kuusamon alue|Kuusamon ja Sallan itäosat]]en jasekä osanSuomelle Petsamoa.kuuluneet Rauhansopimuksessaosat Petsamon [[Keskisaarento|Keski-]] ja [[Kalastajasaarento|Kalastajasaarennoista]]. uusiUusi raja määritettiin ylimalkaisesti ja liitekartan paksu tussiviivaviiva kulki muun muassa [[Enso]]n ylitse. Rajan tarkemman kulun määräsi sekakomitea, jossa kiistojen jälkeen Enson ja [[Värtsilä (Venäjä)|Värtsilä]]n tehdasalueet jäivätkatsottiin kuuluvaksi Neuvostoliitolle.<ref name="moskova1940"/><ref name="pulkkinen"/> [[Jatkosota|Jatkosodan]] alkaessa 1941 Suomi yksipuolisesti kumosi rauhansopimuksen osallistuessaan [[operaatio Barbarossa]]an [[jatkosodan hyökkäysvaihe|hyökkäyksellä Neuvostoliittoon]]. [[Moskovan välirauha]]ssa (1944) Suomi luovuttijoutui vielä kokoluovuttamaan Petsamon kokonaan ja 1947myi erillisellä sopimuksella kiilamaisen[[Inari]]sta [[Jäniskosken-Niskakosken alue]]en 1947.<ref name="moskova1944"/><ref name="janiskoski"/>
[[Neuvostoliiton hajoaminen|Neuvostoliiton lakatessaloppuessa]] (1991) rajan itäpuolinen valtio vaihtui jälleen Venäjäksi.
==Lähteet==
| 