Ero sivun ”W. Averell Harriman” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lähde tarkemmin |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 33:
| huom =
}}
'''William Averell Harriman ''' ([[15. marraskuuta]] [[1891]] [[New York]], [[Yhdysvallat]] – [[26. heinäkuuta]] [[1986]] Yorktown, [[New York (osavaltio)|New York]]) oli [[Yhdysvaltain demokraattinen puolue|Yhdysvaltain demokraattisen puolueen]] poliitikko, liikemies ja diplomaatti.
==Opiskelu ja ura==
Harriman aloitti uransa 1915 [[Union Pacific]] -rautatieyhtiön apulaisjohtajana ja toimi sitten monien rautatie- ja laivanvarustajayhtiöiden johtotehtävissä.<ref name = huovinen>Arra, Esa: ”Harriman, Averell (1891)”, teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä = Huovinen, Pentti ja Siikala, Kalervo (toim.) | Nimeke =Maailmanpolitiikan kasvot | Vuosi =1963 | Sivu =74 | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Weilin & Göös }}</ref> Hänen isänsä oli rautatiealan yritysjohtaja [[E. H. Harriman]]. ▼
Harriman opiskeli [[Yalen yliopisto]]ssa ja valmistui vuonna 1913. Yliopistossa Harriman liittyi [[Skull & Bones]] -salaseuraan.
▲Harriman aloitti uransa 1915 [[Union Pacific]] -rautatieyhtiön apulaisjohtajana ja toimi sitten monien rautatie- ja laivanvarustajayhtiöiden johtotehtävissä.<ref name = huovinen>Arra, Esa: ”Harriman, Averell (1891)”, teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä = Huovinen, Pentti ja Siikala, Kalervo (toim.) | Nimeke =Maailmanpolitiikan kasvot | Vuosi =1963 | Sivu =74 | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Weilin & Göös }}</ref> Hänen isänsä oli rautatiealan yritysjohtaja [[E. H. Harriman]].
==Politiikka==
Harriman sai jo ennen toista maailmansotaa yhteiskunnallisia tehtäviä eri alojen valtionkomiteoissa, ja presidentti [[Franklin D. Roosevelt]] nimitti hänet sodan aikana presidentin erikoisedustajaksi Lontooseen ja USA:n valtuuskunnan johtajaksi Moskovaan. Hän toimi sotavuosina myös suurlähettiläänä näissä kaupungeissa. Harriman palveli [[Yhdysvaltain kauppaministeriö|Yhdysvaltain kauppaministerinä]] [[Harry S. Truman]]in hallinnossa 1946–1948, sitten USA:n edustajana [[Nato]]ssa ja 1955–1958 New Yorkin osavaltion kuvernöörinä.<ref name = huovinen/>
Harriman oli ehdolla demokraattien presidenttiehdokkaaksi 1952 ja 1956, jolloin hän sai presidentti Trumanin tuen presidenttiehdokkuudelleen, mutta menetti sen [[Adlai Stevenson]]ille. Harriman toimi useissa viroissa myös [[John F. Kennedy]]n ja [[Lyndon B. Johnson]]in hallinnoissa.
==Yksityiselämä==
Hänen puolisoinaan olivat Marie Norton Whitney, joka hylkäsi puolisonsa [[Cornelius Vanderbilt Whitney]]n naidakseen Harrimanin, sekä Pamela Harriman, [[Winston Churchill]]in pojan [[Randolph Churchill (s. 1911)|Randolph Churchillin]] entinen puoliso.
| |||