Ero sivun ”Pitkä viha” versioiden välillä

Aseet vaikenivat, kun [[Pljussajoen välirauha]] solmittiin 1583.<ref name=hss /> Sitä pidennettiin jatkoneuvotteluilla vuoteen 1590. Sissisota kuitenkin jatkui erityisesti Karjalan ja Savon raja-alueilla kiivaana. Vallatussa Käkisalmen läänissä toimi kiivas karjalaisten vastarintaliike. Pohjoisessa pohjalaississit (mahdollisesti [[Pekka Vesainen|Pekka Vesaisen]] johdolla) hävittivät vuonna 1589 [[Petsamon luostari]]n. Hyökkäysretkiä ulotettiin myös pitkälle Vienan puolelle. Vuonna [[1589]] Vesaisen joukot hävittivät Vienan Kemiä ja valloittivat Kantalahden. Saman vuoden Jouluaamuna Vesainen joukkoineen ruöstivät Petsamon luostarin. [[Oulun linna]] perustettiin ruotsalaisten hyökkäyksien tueksi. Karjalaiset tekivät sissisodan aikana useita hävitysretkiä pohjanmaalle. Karjalaisten näkökulman mukaan he pyrkivät poistamaan alueelleen tunkeutuneet ihmiset pois.<ref name="">Suomen historian pikkujättiläinen sivu 155. Werner Söderström osakeyhtiö 1987</ref> Ruotsin valvonnassa ollut Käkisalmi teki sitkeää vastarintaa. Pielisjärven seudulta suuntasivat lähes tuhannen miehen hyökkäysjoukot Savoon. Hyökkäyksillä pyrittiin häiritsemään ruotsalaisten Käkisalmen miehityshallintoa. Sissit katosivat hyökkäystensä jälkeen niin nopeasti, että vain harvoja saatiin kiinni. Kiinnisaadut hirtettiin, mutta toimilla ei juuri ollut vaikutusta sissisotaan.<ref name="">Suomen historian pikkujättiläinen sivu 155. Werner Söderström osakeyhtiö 1987</ref>